Jalostuspäivillä sovitun mukaisesti ja juuri tulleeseen Pystykorva -lehden ilmoitukseen viitaten, piirikouluttajien ja ylituomareiden kahden tulevan keskustelutilaisuuden pohjaksi avaan aiheesta avoimen, rakentavan ja asiallisen keskustelun. Liitän alustukseksi vuoden 2004 koulutustilaisuuksissa käydyn keskustelun säännöistä sekä aikataulun ja tavan, miten uusien sääntöjen kanssa edetään.
SÄÄNTÖTARKISTUS
Sääntöjen ”fiksaus” tehdään vuonna 2007.
Jotta säännöt ovat käytössä syksyllä 2007 on edettävä seuraavasti:
- Keväällä 2005 ylituomareiden ja piirikouluttajien yhteispalaveri, jossa keskustellaan muutoksista, lisäyksistä, tarkennuksista. Tilaisuudet ovat samalla jatkokoulutustilaisuuksia.
(La 23.04. Jyväskylä ja su 24.04. Kempele, ilm 1/2005 Pystykorva -lehdessä)
- Kirjoitus em. palavereiden pohjalta kesäkuun 2005 Pystykorva –lehteen.
- Keskustellaan muutoksista kesän/syksyn 2005 aikana.
- Loppuvuodesta 2005 Pohjoismaisen sääntötoimikunnan kokous.
- Vuoden 2006 vuosikokoukselle valmistellaan sääntöjen muutosesitys.
- Uusien sääntöjen hyväksyminen 2006 vuosikokouksessa.
- Sääntöjen (suom./ruots.) ja koulutuspaketin saattaminen painatuskuntoon ja painatus.
- Koulutus keväällä/kesällä 2007.
- Uusitut säännöt käytössä syksyllä 2007.
Tavoitteena on, että vuonna 2007 Suomen, Ruotsin ja Norjan säännöt ovat entistä lähempänä toisiaan.
Pyrkimyksenä on, että kaikilla em. mailla on tulevaisuudessa täysin yhteneväiset säännöt.
SÄÄNTÖMUUTOKSISTA KESKUSTELTIIN VUODEN 2004 YLITUOMAREIDEN JA PIIRIKOULUTTAJIEN
JATKOKOULUTUSTILAISUUKSISSA, YHTEENVETO KESKUSTELUISTA ESITYKSINEEN ALLA:
Eroja Suomen ja Ruotsin / Norjan säännöissä:
Parvi- / poikuetyöskentely
- Ruotsissa / Norjassa pelkkä parvityöskentely.
- Esitys: Harkitaan siirtymistä takaisin pelkään parvityöskentelyyn.
Yhtenäistäisi ja selkeyttäisi arvostelua.
Merkintä
- Ruotsalaisilla / norjalaisilla merkinnän hyväksymisen rajaksi on määritetty 30 m. Meillä ei metrirajaa.
- Esitys: Meidän nykykäytäntö eli ei metrirajoja.
Lisäansiot
- Meillä lisäansiopisteitä voidaan antaa, jos koiralla on lintutyöskentelyä ( löytö, seuraaminen ). Ruotsissa / Norjassa pisteitä annetaan vasta, kun koiralla on ollut haukkutyöskentelyä.
- Esitys: Vaaditaan haukkutyöskentelyä.
Liikaherkkyys
- Ruotsissa / Norjassa ensimmäinen tyhjä haukku –1 p; meillä –2 p.
- Esitys: Ensimmäinen tyhjä haukku –1p. ja seuraavat –2 p.
Koeaika
- Ruotsissa voi koeaika olla 3 h ilman jatkoaikaa. Tämä täytyy kuitenkin ilmoittaa koekohtaisesti etukäteen. Tämä johtuu siitä, että tuomaripulan vuoksi siellä on alkusyksystä samassa kokeessa sekä aamu- että iltapäivän eriä.
- Meillä on keskusteltu yhdestä ajasta ( 4 h ) ilman jatkoaikaa.
- Esitys: Yksi 4 h:n aika
Koemuoto
- Ruotsissa käytössä ns:t kiinteä ja liikkuva koe. Meillä kahden viikon ”liikkuva” AVO-koe ja ”kiinteä” AVO/VOI-koe.
- Esitys: Nykykäytäntö.
Tekstitarkennus AVO-luokan pitkän kokeen koealueesta (kennelpiirin alue lisättynä rajapitäjillä).
Koeluokat
- Suomessa AVO- ja VOI-luokka. Ruotsissa VOI-luokka.
- Esitys: Nykykäytäntö.
Jos AVO-koe poistetaan voisi yksi KVA:n arvoon vaadittava ykkönen olla ”liikkuvasta” kokeesta. Perustelu: Alempi lähtökynnys kokeeseen.
Tulos voisi olla pelkkä LINT 1,2,3,0
Pisteiden antaminen
- Norjalaiset keskustelleet, että pisteitä annettaisiin vasta 50 pisteestä ylöspäin. Jos pistemäärä jää pienemmäksi, niin silloin suoritettaisiin ainoastaan rastitus.
- Esitys: Säilytetään nykykäytäntö.
Pisteiden ja rastituksen välinen yhteys
- Ruotsissa ja Norjassa ei ole niin selkeästi painotettu rastituksen ja pisteiden välistä yhteyttä eikä tekojärjestystä kuin meillä.
- Norjassa ottavat käyttöön taulukkomuodossa esitetyn kaavion.
- Esitys: Taulukko kaavion tilalle.
Muuta
- Ruotsissa kennelliiton vaatimuksesta täytyy kokeissa tehdä merkintä, jos koira osoittaa aggressiivisuutta / vihaisuutta.
- Norjassa tulee pakolliseksi lampuritesti 1.10.2004 alkaen. Testiä ei tarvitse kuitenkaan suorittaa myöhäissyksyn kokeissa ( 1.10. jälkeen).
- Norjalaiset suhtautuneet puustalöytöön tähän mennessä kielteisesti, mutta nähtyään tilaston puustalöytöpisteiden yhteydestä hakulaajuuteen (mitä laajempi haku sitä paremmat pisteet) heidän epäluulot hälventyivät.
LINNUNHAUKKUKOKEIDEN SÄÄNTÖJEN TARKASTUS - KESKUSTELU
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
-
Pekka-antero
- Viestit: 70
- Liittynyt: 02 Syys 2004, 09:55
SÄÄNTÖJEN TARKISTUKSESTA
VUOSIEN SAATOSSA ESIINTYNEITÄ ONGELMIA:
- rastituksien vaikutus pisteisiin
- lyhyiden haukkujen suosiminen koirilla, jotka eivät pitkiä haukkuja
saakaan
- vaihtelevat linjat eri kokeissa puustalöytö- ja lisäansiopisteissä
- ylituomari ja tuomarikorttien voimassaolo.
EHDOTUKSIA
Yleistavoitteena voisi olla: säännöt pyritään kirjoittamaan siihen muotoon, että vuosittain annettavia tulkintaohjeita tatvitsisi antaa mahdollisimman vähän.
Rastitukset
Muutetaan haun vauhtiin sekä laajuuden neljäs arvosteluaste, jolloin päästään kymmenestä alaspäin selkeämmin aina 2 pisteeseen saakka.
Toinen vaihtoehto on tehdä kolmas arvosteluotsikko, jossa myös olisi 3 astetta (esim. peittävyys tai yhteydenpito).
Äänenannossa on kolmen otsakkeen alla yhteensä 9 askelta. Tulkintaohjeissa takavuosilta mainitaan, että kunkin askeleen alaspäin meno vähentää 1 piste/porras. Jos koiran haukku on jaksottaista, 70/min. ja heikosti kuuluvaa, ollaan ohjeen mukaan nollassa. Vuosikirjoista voidaan todeta, että 60-79/min. hyväksytään haukuksi. Kun lähtökohtana on jatkossakin pidettävä, että käytössä on 5 pistettä, ehdotan, että hyväksytystä haukusta saa aina vähintää 1 pisteen kuuluvuudesta
* se annetaan aina, jos haukku on alle ? sekunttia (määritellään
tasoksi vaikka 10, 20, 30 .. sek) tai heikosti kuuluvasta määriteltyä
tasoa pidemmästäkin haukusta,
* jos haukun kuuluvuus on keskinkertainen ja se on em. tasoa
pitempi siitä saa 2 pistettä,
* jos haukku on kuuluvaa ja em. tasoa pidempi, saa 3 pistettä
Edellä määriteltyjen pisteiden lisäksi saa 1 "lisäpisteen", jos haukku on
80-99/min. ja 2 "lisäpistettä", jos haukku on 100- . Näiden ns. lisäpisteiden (=haukkutiheyspisteiden) edellytyksenä pitäisi olla vähintään yksi x,x min. pituinen haukku.
Pysyttämis-, puustalöytö- ja lisäansiopisteet
Pysyttämispisteissä koiran, jolla vaikka on kolme 1-2 min. haukkua saa taulukosta pisteitä ylöspäin jokaisesta haukusta. Kun koira, jolla on 1-2 10 min. haukkua, tulee rangaistuksi kolmannesta 1 min. haukusta 1-2 pisteellä.
Kyllä 1p/min. 7-8 min. saakka kustakin haukusta voisi olla oikeudenmukaisempi.
Silloin voisi tarvittavaan määrään (pysyttämisestä 21-24 p.) ottaa 1-4 pistettä pois puustalöydöistä/lisäansioista. Vaikka ylituomarit koekohtaisesti pystyvät linjaamaan puustalöytö- ja lisäansiopisteet hyvin, näyttää siltä, että nimenomaan näitä pisteitä käytetään melko vapaasti siihen, että VOI-luokassa 74, 64 ja 49 pistettä sekä AVO-luokassa etenkin 68-69 pistettä ovat todella harvinaisia.
Tuomarioikeudet
Tässä yhteydessä olisi syytä selvittää, kuka todella pitää tällä hetkellä luetteloita voimassa olevista ylituomari- ja palkintotuomari oikeuksista.
Nykykäytännössähän ei tietääkseni kortteihin juuri merkitä osanottoja kursseille tai tuomarointeja eikä osanottoja kokeisiin. Jos sääntökirjassa olisi selvät kohdat, millä edellytyksillä korteissa on virtaa ja vaikka netissä luettelot voimassa olevista korteista asia selkeentyisi.
- rastituksien vaikutus pisteisiin
- lyhyiden haukkujen suosiminen koirilla, jotka eivät pitkiä haukkuja
saakaan
- vaihtelevat linjat eri kokeissa puustalöytö- ja lisäansiopisteissä
- ylituomari ja tuomarikorttien voimassaolo.
EHDOTUKSIA
Yleistavoitteena voisi olla: säännöt pyritään kirjoittamaan siihen muotoon, että vuosittain annettavia tulkintaohjeita tatvitsisi antaa mahdollisimman vähän.
Rastitukset
Muutetaan haun vauhtiin sekä laajuuden neljäs arvosteluaste, jolloin päästään kymmenestä alaspäin selkeämmin aina 2 pisteeseen saakka.
Toinen vaihtoehto on tehdä kolmas arvosteluotsikko, jossa myös olisi 3 astetta (esim. peittävyys tai yhteydenpito).
Äänenannossa on kolmen otsakkeen alla yhteensä 9 askelta. Tulkintaohjeissa takavuosilta mainitaan, että kunkin askeleen alaspäin meno vähentää 1 piste/porras. Jos koiran haukku on jaksottaista, 70/min. ja heikosti kuuluvaa, ollaan ohjeen mukaan nollassa. Vuosikirjoista voidaan todeta, että 60-79/min. hyväksytään haukuksi. Kun lähtökohtana on jatkossakin pidettävä, että käytössä on 5 pistettä, ehdotan, että hyväksytystä haukusta saa aina vähintää 1 pisteen kuuluvuudesta
* se annetaan aina, jos haukku on alle ? sekunttia (määritellään
tasoksi vaikka 10, 20, 30 .. sek) tai heikosti kuuluvasta määriteltyä
tasoa pidemmästäkin haukusta,
* jos haukun kuuluvuus on keskinkertainen ja se on em. tasoa
pitempi siitä saa 2 pistettä,
* jos haukku on kuuluvaa ja em. tasoa pidempi, saa 3 pistettä
Edellä määriteltyjen pisteiden lisäksi saa 1 "lisäpisteen", jos haukku on
80-99/min. ja 2 "lisäpistettä", jos haukku on 100- . Näiden ns. lisäpisteiden (=haukkutiheyspisteiden) edellytyksenä pitäisi olla vähintään yksi x,x min. pituinen haukku.
Pysyttämis-, puustalöytö- ja lisäansiopisteet
Pysyttämispisteissä koiran, jolla vaikka on kolme 1-2 min. haukkua saa taulukosta pisteitä ylöspäin jokaisesta haukusta. Kun koira, jolla on 1-2 10 min. haukkua, tulee rangaistuksi kolmannesta 1 min. haukusta 1-2 pisteellä.
Kyllä 1p/min. 7-8 min. saakka kustakin haukusta voisi olla oikeudenmukaisempi.
Silloin voisi tarvittavaan määrään (pysyttämisestä 21-24 p.) ottaa 1-4 pistettä pois puustalöydöistä/lisäansioista. Vaikka ylituomarit koekohtaisesti pystyvät linjaamaan puustalöytö- ja lisäansiopisteet hyvin, näyttää siltä, että nimenomaan näitä pisteitä käytetään melko vapaasti siihen, että VOI-luokassa 74, 64 ja 49 pistettä sekä AVO-luokassa etenkin 68-69 pistettä ovat todella harvinaisia.
Tuomarioikeudet
Tässä yhteydessä olisi syytä selvittää, kuka todella pitää tällä hetkellä luetteloita voimassa olevista ylituomari- ja palkintotuomari oikeuksista.
Nykykäytännössähän ei tietääkseni kortteihin juuri merkitä osanottoja kursseille tai tuomarointeja eikä osanottoja kokeisiin. Jos sääntökirjassa olisi selvät kohdat, millä edellytyksillä korteissa on virtaa ja vaikka netissä luettelot voimassa olevista korteista asia selkeentyisi.
-
mettäläinen
Puustalöytö
Mitäpä oletta mieltä jos puustalöytöpisteet siirretäisiin pysyttämistaulukkoon ? Näin pysyttämistä voisi saada 25 pistettä, mielestäni pysyttäminen on linnun saamisen kannalta yksi olennainen ominaisuus. Puustalöytöpisteitä annettaessa kun tuomarin pitäisi tietää että tiesikö koira etukäteen linnusta vai ei on mielestäni mahdoton sanoa ja jos asiaa kysyy koiralta niin saa yleensä epäselvän vastauksen. Lisäksi tulee nämä alueelliset erot huomioitua sillä mielestäni jossain päin saa helpommin PL pisteitä kuin toisaalla.
Puustalöytö ominaisuus voisi käydä ilmi lisäansiopisteissä esim. UH+pitkät haukut+PL = 5pist. Näin lisäansioihin tulisi yksi kriteeri lisää joka tulisi täytettyä jotta voi saada täydet pisteet.
Vuosikirjaa lukiessa on pistänyt silmään useaan otteeseen että jos on samanlaisia työskentelyjä niin siitä huolimatta lisäansiopisteet vaihtelevat useilla pisteillä. Toki voihan näihin piste eroihin olla jokin selityskin jota en ole huomannut.
Puustalöytö ominaisuus voisi käydä ilmi lisäansiopisteissä esim. UH+pitkät haukut+PL = 5pist. Näin lisäansioihin tulisi yksi kriteeri lisää joka tulisi täytettyä jotta voi saada täydet pisteet.
Vuosikirjaa lukiessa on pistänyt silmään useaan otteeseen että jos on samanlaisia työskentelyjä niin siitä huolimatta lisäansiopisteet vaihtelevat useilla pisteillä. Toki voihan näihin piste eroihin olla jokin selityskin jota en ole huomannut.
Puustalöytö on niitä tärkeitä ominaisuuksia, mihin kaikki koirat eivät pysty jatkuvasti. Ei sen puustalöydön arvosteleminen niin vaikeaa ole nykysäännöilläkään, jos etäisyys ja maasto sen sallii.
Lisäansiopojothan voikin vaihdella "samoista töistä" esim. vuosikirjasta tutkailtuna. Mallina hyvä haukulla pysyvyys ympäriltä karkkoavista linnuista huolimatta ja haukun sopeuttaminen aralle linnulle.
Kyllähän tuo luopuminen avo- ja voi- luokasta voisi olla kohdallaan, harvoin niitä lievennyksiä virheistä esim. haukunjätön minuuttirajoja on tarvinnut käyttää. Ns. liikkuvan kokeen ykkösen tuloksen huomioiminen käyttövalion arvoonkin voisi olla hyvä asia, jos se saa aikaan lisää koekäyntejä, ja sitä kautta lisää tietoa jalostukseen useammasta koirasta. Toki tämä kaikki on kiinni ihmisten rehellisyydestä, ja ehkä olisikin paikallaan sääntö, että yksi ykkönen pitäisi olla kiinteästä kokeesta, jossa tuomarit arvotaan. Kaikki kun ei ole sitä oivaltanut, että kokeessa kerätään talteen tietoa jalostusta varten, eikä kaverin pentukaupan tai astutusrahojen lisäämiseksi.
Lisäansiopojothan voikin vaihdella "samoista töistä" esim. vuosikirjasta tutkailtuna. Mallina hyvä haukulla pysyvyys ympäriltä karkkoavista linnuista huolimatta ja haukun sopeuttaminen aralle linnulle.
Kyllähän tuo luopuminen avo- ja voi- luokasta voisi olla kohdallaan, harvoin niitä lievennyksiä virheistä esim. haukunjätön minuuttirajoja on tarvinnut käyttää. Ns. liikkuvan kokeen ykkösen tuloksen huomioiminen käyttövalion arvoonkin voisi olla hyvä asia, jos se saa aikaan lisää koekäyntejä, ja sitä kautta lisää tietoa jalostukseen useammasta koirasta. Toki tämä kaikki on kiinni ihmisten rehellisyydestä, ja ehkä olisikin paikallaan sääntö, että yksi ykkönen pitäisi olla kiinteästä kokeesta, jossa tuomarit arvotaan. Kaikki kun ei ole sitä oivaltanut, että kokeessa kerätään talteen tietoa jalostusta varten, eikä kaverin pentukaupan tai astutusrahojen lisäämiseksi.
-
mettäläinen
Kaikissa muissa koemuodoissa taitaa koiralla olla mahdollisuus saada täydet 100 pistettä, lintukokeissa täydellisyyteen vaaditaan muutakin kun koiran taitoa. Tuurilla on mielestäni erittäin suuri merkitys. Esim. voi olla sellaisia tuulia että hajut nousevat ylöspäin taikka kaikki linnut sattuvat olemaan maassa taikka etäisyys ja maasto ovat epäsuosiolliset puustalöytämiseen.
Mikäli koira ei löydä lintua puusta niin sehän menettää mahdollisuuden työskennellä linnulla ja kun ei noita "tipuja" kuitenkaan jokaisella oksalla istu seuraa että koira tekee vaan itsellen haittaa ja eihän tällaiset myöskään menesty pitkässä juoksussa.
Ja kuinka moni nartun omistaja on valinnut uroksen sen puustalöytäjän taitojen perusteella ?
Mikäli koira ei löydä lintua puusta niin sehän menettää mahdollisuuden työskennellä linnulla ja kun ei noita "tipuja" kuitenkaan jokaisella oksalla istu seuraa että koira tekee vaan itsellen haittaa ja eihän tällaiset myöskään menesty pitkässä juoksussa.
Ja kuinka moni nartun omistaja on valinnut uroksen sen puustalöytäjän taitojen perusteella ?
Korjaus tuohon edelliseen kirjoitukseeni, että kaksi ykköstä kiinteästä kokeesta, kuten edellä oli mietittykin.
Tuuria lintukokeessa tosiaan tarvitaankin, ja näyttääkin, että toisilla koirilla sitä on useammin kuin toisilla, jopa lähes jatkuvasti. Pitkässä juoksussa ei joka kertakaan nousevat virtaukset ole haittana puustalöydölle ja linnut istuvat uusintahaukulle, eivätkä lennä järven yli, eikä kanahaukka tule karhaamaan samoja lintuja haukulta.
Kyllä minä ainakin koiraa valitessani vuosikirjasta katselen puustalöytöpinnat, siinä missä tärkeät haku-, uusintahaukku- , merkintä- ja pysyttämispisteetkin. Usein nämä tärkeät asiat kulkevatkin käsi kädessä.
Tuuria lintukokeessa tosiaan tarvitaankin, ja näyttääkin, että toisilla koirilla sitä on useammin kuin toisilla, jopa lähes jatkuvasti. Pitkässä juoksussa ei joka kertakaan nousevat virtaukset ole haittana puustalöydölle ja linnut istuvat uusintahaukulle, eivätkä lennä järven yli, eikä kanahaukka tule karhaamaan samoja lintuja haukulta.
Kyllä minä ainakin koiraa valitessani vuosikirjasta katselen puustalöytöpinnat, siinä missä tärkeät haku-, uusintahaukku- , merkintä- ja pysyttämispisteetkin. Usein nämä tärkeät asiat kulkevatkin käsi kädessä.
LINT-SÄÄNNÖISTÄ
Esitys pisteytyksen muutoksista:
1. Poistetaan lisäansiopisteet.
2. Arvostellaan yhteydenotto erikseen 0....5p.
3. Jokaisesta MUULLA KUIN HYVÄKSYTYLLÄ RIISTALINNULLA tapahtuneesta työskentelystä -1p.
Perustelut:
1. Lisäansiopisteitä ei tarvita, koira saa suorituksiensa mukaiset pisteet ilman niitä. Olen palkintotuomarien koulutustilaisuuksissa pyrkinyt selvittämään 'lisäansiopisteet'- kohtaa mahdollisimman perusteellisesti, koska tämä on epäselvimmin ohjeistettu arvostelu sääntökirjassa.
Mielestäni tämä kohta säännöissä on sitä 'turhaa hienostelua'.
2. Olen havainnut tässä vuosien varrella, ettei säännöissä olevaa mainintaa ' liian tiheä tai laaja yhteydenotto alentaa hakupisteitä 1...2p' juurikaan huomioida. Äärimmäisen harvoin on nähty haun arvostelussa rastitus 'nopea-laaja' ja maininta yhteydenpidon alentavasta vaikutuksesta pisteytykseen. Tuolla rastituksellahan voi hausta saada 10..7p riippuen juuri yhteydenotosta. tuskin kukaan vakavissaan uskoo, että koirat aina ottavat yhteyttä sääntöjen mukaisella tavalla.
Eli: Arvostellaan yht.otto erikseen ja käytetään juuri noita entisiä lisäansiopisteitä.
3. Kysymyksessä on LINT-koe ja LINT-koesäännöt. Ei pidä sallia muuta kuin lintutyöskentelyä. Nykyinen suorituspuhtauspisteen menetys on naurettavaa. Nythän koira(a) jolla on 1 hirvihaukku kärsii saman kuin koira(b) jolla on esim. 2 oravahaukkua ja 1 jänisajo. Kaikista tulisi antaa virhepisteet, eli a:lle -1p ja b:lle -3p.
LOPUKSI:
PYSTYKORVALLE SYDÄMENSÄ MENETTÄNEET, PYYTEETTÖMÄT JA VILPITTÖMÄT MIEHET OVAT AIKOJEN SAATOSSA NÄITÄ LINT-SÄÄNTÖJÄ SORVANNEET. TOSIN JOSKUS TUNTUU, ETTÄ YKSINKERTAISEEN ASIAAN ON PYRITTY LAATIMAAN MAHDOLLISIMMAN HIENONTUNTUISET SÄÄNNÖT.
SÄÄNTÖMUUTOKSESSA PIDETTÄVÄ MIELESSÄ TÄRKEIN: YKSINKERTAISUUS, JOHDONMUKAISUUS
1. Poistetaan lisäansiopisteet.
2. Arvostellaan yhteydenotto erikseen 0....5p.
3. Jokaisesta MUULLA KUIN HYVÄKSYTYLLÄ RIISTALINNULLA tapahtuneesta työskentelystä -1p.
Perustelut:
1. Lisäansiopisteitä ei tarvita, koira saa suorituksiensa mukaiset pisteet ilman niitä. Olen palkintotuomarien koulutustilaisuuksissa pyrkinyt selvittämään 'lisäansiopisteet'- kohtaa mahdollisimman perusteellisesti, koska tämä on epäselvimmin ohjeistettu arvostelu sääntökirjassa.
Mielestäni tämä kohta säännöissä on sitä 'turhaa hienostelua'.
2. Olen havainnut tässä vuosien varrella, ettei säännöissä olevaa mainintaa ' liian tiheä tai laaja yhteydenotto alentaa hakupisteitä 1...2p' juurikaan huomioida. Äärimmäisen harvoin on nähty haun arvostelussa rastitus 'nopea-laaja' ja maininta yhteydenpidon alentavasta vaikutuksesta pisteytykseen. Tuolla rastituksellahan voi hausta saada 10..7p riippuen juuri yhteydenotosta. tuskin kukaan vakavissaan uskoo, että koirat aina ottavat yhteyttä sääntöjen mukaisella tavalla.
Eli: Arvostellaan yht.otto erikseen ja käytetään juuri noita entisiä lisäansiopisteitä.
3. Kysymyksessä on LINT-koe ja LINT-koesäännöt. Ei pidä sallia muuta kuin lintutyöskentelyä. Nykyinen suorituspuhtauspisteen menetys on naurettavaa. Nythän koira(a) jolla on 1 hirvihaukku kärsii saman kuin koira(b) jolla on esim. 2 oravahaukkua ja 1 jänisajo. Kaikista tulisi antaa virhepisteet, eli a:lle -1p ja b:lle -3p.
LOPUKSI:
PYSTYKORVALLE SYDÄMENSÄ MENETTÄNEET, PYYTEETTÖMÄT JA VILPITTÖMÄT MIEHET OVAT AIKOJEN SAATOSSA NÄITÄ LINT-SÄÄNTÖJÄ SORVANNEET. TOSIN JOSKUS TUNTUU, ETTÄ YKSINKERTAISEEN ASIAAN ON PYRITTY LAATIMAAN MAHDOLLISIMMAN HIENONTUNTUISET SÄÄNNÖT.
SÄÄNTÖMUUTOKSESSA PIDETTÄVÄ MIELESSÄ TÄRKEIN: YKSINKERTAISUUS, JOHDONMUKAISUUS
Olen samaa mieltä tästä yhteydenpidon erikseen arvostelemisesta.Itselleni kävi sellainen tapaus,että koira jota tuomaroin ansaitsi hausta nopean ja laajan rastituksen.Koiran yhteydenpito taas oli liian harvaa,eli se pudotti hakupisteitä 2.della eli 9-2=7.Täytettyä korttia ylituomarille esittäessäni,vastaus oli rastitus ja pisteet eivät täsmää ja rastitusta muutettiin vaikka en sitä halunnut.
Siinä tapauksessa ylituomari on mielestäni menetellyt väärin. Ei rastitusta tarvitse muuttaa, alempiin pisteisiin päätymisestä rastituksesta huolimatta voi päätellä yhteydenpidon olleen liian harvaa.
Olen samaa mieltä nimimerkki 2 koiraa kanssa, mutten poistaisi lisäansiopisteitä, koska nekin kertovat ymmärtävälle koiran ominaisuuksista tai kokemuksesta esim. haukulla pysymisestä muista karkkoavista linnuista huolimatta.
Sisällyttäisin mieluummin yhteydenoton jo oleviin kymmeneen hakupisteeseen.
Tuo oli kyllä asiaa mitä kirjoitit.
Olen samaa mieltä nimimerkki 2 koiraa kanssa, mutten poistaisi lisäansiopisteitä, koska nekin kertovat ymmärtävälle koiran ominaisuuksista tai kokemuksesta esim. haukulla pysymisestä muista karkkoavista linnuista huolimatta.
Sisällyttäisin mieluummin yhteydenoton jo oleviin kymmeneen hakupisteeseen.
Tuo oli kyllä asiaa mitä kirjoitit.
-
mettäläinen
Nyt kun ylituomarit ja kouluttajat kokoontuvat Jyväskylässä ja Kempeleellä, niin toivottavasti joku ottaa puheeksi avo- ja voittajaluokan poistamisen. Tilalle riittää hyvin se lint1, lint2 jne. Toivottavasti ns. liikkuvan kokeen yksi ykkönen huomioitaisiin kva:n arvoon.
Toivottavasti yhteydenpito sisällytetään selvemmin jo oleviin kymmeneen hakupisteeseen, kun ei sitä kaikki osaa käyttää vieläkään.
Tuo neljän tunnin koeaika tuntuu hieman vieraalta. Itse en menisi nykykäytäntöä -piip-. Huonolla kelillä tai vähemmän hyvän koiran kanssa, joka ei juurikaan näkyvistä poistu tai poistuu hiukan liiankin hyvin, tuo kolmekin tuntia tuntuu ikuisuudelta. Usein myös kolmessakin tunnissa hyvä koira tekee hyvän tuloksen.
Toivottavasti yhteydenpito sisällytetään selvemmin jo oleviin kymmeneen hakupisteeseen, kun ei sitä kaikki osaa käyttää vieläkään.
Tuo neljän tunnin koeaika tuntuu hieman vieraalta. Itse en menisi nykykäytäntöä -piip-. Huonolla kelillä tai vähemmän hyvän koiran kanssa, joka ei juurikaan näkyvistä poistu tai poistuu hiukan liiankin hyvin, tuo kolmekin tuntia tuntuu ikuisuudelta. Usein myös kolmessakin tunnissa hyvä koira tekee hyvän tuloksen.
Kommentti Kytösavun 12.4 kirjoitukseen.
Sääntöjen sivun 45 keskeltä :
"Koiran keskeyttäessä kiinteän lintuhaukun ja poistuessa haukkupaikalta, rangaistaan sitä seuraavasti : ............."
Sallittua ilman virhepisteitä on haukkukohteen vaihto poikueessa tai parvessa. Näin kertoo saman sivun loppu.
Ja tällöin lintujen on istuttava valmiiksi puissa koiran näkösällä. Haukun tällöin on synnyttävä ilman seuraamista. Koira vain siirtyy eri puun alle haukkumaan.
Asiasta keskusteltiin Kempeleessä . Tekstin tulee kirjata niin selväksi, että erilaisia tulkintoja ei tule, vaikka asia ei joka vuosi olisikaan jatkokoulutuksen kohteena.
Sääntöjen sivun 45 keskeltä :
"Koiran keskeyttäessä kiinteän lintuhaukun ja poistuessa haukkupaikalta, rangaistaan sitä seuraavasti : ............."
Sallittua ilman virhepisteitä on haukkukohteen vaihto poikueessa tai parvessa. Näin kertoo saman sivun loppu.
Ja tällöin lintujen on istuttava valmiiksi puissa koiran näkösällä. Haukun tällöin on synnyttävä ilman seuraamista. Koira vain siirtyy eri puun alle haukkumaan.
Asiasta keskusteltiin Kempeleessä . Tekstin tulee kirjata niin selväksi, että erilaisia tulkintoja ei tule, vaikka asia ei joka vuosi olisikaan jatkokoulutuksen kohteena.
Pari kommenttia keskustelutilaisuuksien annista..
Selittäkääs nyt joku, mitä etuja sillä 4 tunnin koeaikaan siirtymisellä saadaan. Kolmessa tunnissa saadaan kyllä koiran taidot selville, ja jatkoaika on ihan reilu tapa tasoittaa lintutiheyseroja. Riittääköhän etelän tutkamiehillä maastoa joka koiralle aina neljäksi tunniksi joka kokeeseen.
Kahdella eri koe-luokalla ei ole juurikaan mitään käyttöä, kuten länsinaapuritkin ovat havainneet. Ns. liikkuvat kokeet olisi tärkeää saada yleisemmiksi, jotta saataisiin lisää uusia koiria helpommalla kokeeseen tutun mutta rehdin tuomarin kanssa ja tietoa uusista pelaavista koirista eli lisää koiria jalostuskäyttöön.
Tutka on hyvä turvaväline, ja sitä saa kokeessa käyttää harkintakyvyn mukaan. Pedoilta sillä ei ehdi koiraa suojelemaan.
Yhteispohjoismaiset säännöt ovat tietysti hyvä homma , mutta aika vähänhän yli rajojen kokeissa käydään, joten kannattaako myöntyä kaikessa, jos yhteisymmärrykseen ei kaikissa kohdissa päästäkään?
Pääasia on, että edelleenkin hyvät koirat haukkuvat hyvät tulokset valtakunnan rajasta ja säännöistä riippumatta.
Missä maassa muuten on ollut ensin linnunhaukkukokeita..meillä täällä, vai naapureiden pohjiksilla?
Selittäkääs nyt joku, mitä etuja sillä 4 tunnin koeaikaan siirtymisellä saadaan. Kolmessa tunnissa saadaan kyllä koiran taidot selville, ja jatkoaika on ihan reilu tapa tasoittaa lintutiheyseroja. Riittääköhän etelän tutkamiehillä maastoa joka koiralle aina neljäksi tunniksi joka kokeeseen.
Kahdella eri koe-luokalla ei ole juurikaan mitään käyttöä, kuten länsinaapuritkin ovat havainneet. Ns. liikkuvat kokeet olisi tärkeää saada yleisemmiksi, jotta saataisiin lisää uusia koiria helpommalla kokeeseen tutun mutta rehdin tuomarin kanssa ja tietoa uusista pelaavista koirista eli lisää koiria jalostuskäyttöön.
Tutka on hyvä turvaväline, ja sitä saa kokeessa käyttää harkintakyvyn mukaan. Pedoilta sillä ei ehdi koiraa suojelemaan.
Yhteispohjoismaiset säännöt ovat tietysti hyvä homma , mutta aika vähänhän yli rajojen kokeissa käydään, joten kannattaako myöntyä kaikessa, jos yhteisymmärrykseen ei kaikissa kohdissa päästäkään?
Pääasia on, että edelleenkin hyvät koirat haukkuvat hyvät tulokset valtakunnan rajasta ja säännöistä riippumatta.
Missä maassa muuten on ollut ensin linnunhaukkukokeita..meillä täällä, vai naapureiden pohjiksilla?