LINT sääntöjen päivittäminen

Tämän otsikon alla keskustellaan linnunhaukkukokeisiin (LINT) ja niiden sääntöihin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
ristoylitalo
Viestit: 1
Liittynyt: 23 Syys 2015, 17:03

LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja ristoylitalo » 23 Syys 2015, 17:11

Nyt löytyy järjestön nettisivuilta linkki tehdä aloitetta/muutosehdotusta perusteluineen voimassa oleviin sääntöihin, kuten elokuun Pystykorvassa luvattiin.
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/koulutuks ... alautteet/

Risto Ylitalo

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja vuonne » 29 Syys 2015, 18:19

Olisi hyvä tietää mielipiteitä säännöistä näin yleisesti koko Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilta ennenkuin niistä tehdään esityksiä sääntötoimikunnalle.
Itse olen huomannut ylipääsemättömia vaikeuksia tuomareilla nolla ja viivan käytössä. Yleensä tämä hankaluus johtaa tarkastajien ja tuomareiden
jatkuvaan yhteydenottoihin kokeiden jälkeen. Sitten herää kysymyksiä; olisiko pysyttäminen, seuraaminen, parvenvyörytys, lisäansiot, löytökyky jne..
uusittava eli saatettava yksinkertaisempaan ymmärrettävään muotoon. Olisiko piirien koulutustilaisuudet uusittava, pitäisikö ylituomareille koulut-
taa sihteeristö erikseen jne..Eli niinkuin näkyy kysymyksiä tulee minullekin mieleen, vaikka kuinka paljon. Kuitenkin pitää huomauttaa, että tämän
hetken säännöt ovat oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, mutta sääntötoimikunta kysyy, tarvitaanko muutoksia? He haluavat kentältä vastauksia, kos-
ka on sääntöjen tarkastelujen vuoro.
Matti Tarkiainen

PM
Viestit: 200
Liittynyt: 09 Elo 2004, 21:39

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja PM » 30 Joulu 2015, 19:10

Linnunhaukkukokeiden(LINT) sääntöjen muutosesitys

Alkuvuodesta suomensin suomenpystykorvajaostolle Ruotsin veljesjärjestön lähettämän kirjelmän, joka sisälsi ehdotuksen linnunhaukkukokeiden sääntöjen uudistamiseksi.

Kirjelmän sisällöstä paljastan erään seikan muilta lupaa kysymättä. He kiinnittivät huomiota siihen, että linnunhaukkukokeiden sääntökurssin käyneistä liian pieni osa valmistuu lopullisesti palkintotuomareiksi. Saman huomion olen tehnyt jo vuosia sitten täällä meilläpäin. Asiaa pähkäillessä olen päätynyt kolmeen syyhyn:

1. Minä opetan asiat niin huonosti. Kurssilaiset ehkä tuntevat hallitsevansa asiat liian vajavaisesti, eivätkä tämän vuoksi uskaltaudu jatkamaan kouluttautumista. Koulutukseen olen aina varannut kokonaisen päivän tai kaksi iltaa, ettei kaikki kaadu aikapulaan. Pääkouluttajana toimiessani kiinnitin huomiota yhden illan kursseihin ja pidin opetusaikaa liian lyhyenä sääntöjen riittävän tarkkaan läpikäymiseen. Muutoin on aika vaikeaa arvioida oman opetuksensa tasoa.

2. Säännöt ovat monimuotoiset ts. monimutkaiset. Terminologiakin on osin outoa. Monimuotoinen on haukkuvan lintukoirankin tehtävä maastossa. Jos oppilas ei kurssin loputtua tunne hallitsevansa asioita tarpeeksi hyvin hän voi jättäytyä toiminnasta pois, jotta ei tulisi nolanneeksi itseään vapaehtoisen harrastuksen parissa. Tätä pelkoa olen kyllä osaltani aina yrittänyt estää kertomalla, että kyllä hyvien ja tarkkojen havaintojen perusteella aina ylituomarin kanssa oikeat pisteet löydetään. Lisäansiot – kohdan koulutuksen jälkeen olen neuvonut heitä alkuajan tuomaroinneissa ehdottamaan ylituomarille, että katsotaan ne pisteet yhdessä.

3. Suurella osalla kurssilaisista on oma koira tai perheessä on sellainen. Kurssin aikana selviää hyvän koiran vaatimukset ja hahmottuu millainen taso vaaditaan esim. 1. palkinnon saavuttamiseen. Joskus saattaa käydä niinkin, että se kotona oleva koira ei täytä riittävän hyvin palkitsemisen vaatimuksia ja into koetoimintaan lopahtaa.

Monimutkaisuuden helpottamiseksi teen seuraavat esitykseni.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Esitys LINT-sääntöjen muuttamiseksi !

- Jätetään lisäansiot – kohdasta työskentelyvarmuus ( 0-2 p) pois ja siirretään nämä pisteet äänenannon arvosteluun, ja niiksi tulisi 0 – 7 p.

Perusteluja:
Työskentelyvarmuus osiossa käsitellään suurilta osin sellaisia koiran ominaisuuksia, joista se saa jo muutoinkin pisteitä, tai ei hanki virhepisteitä. Hyvä aistien käyttö näkyy löytökyvyssä, ensihaukkujen saannissa, merkinnässä, uusintahaukuissa, puustalöydöissä jne. Pitkät hyvin merkityt haukut näkyy merkintä- ja pysyttämispisteissä. Hyvä haukulla pysyvyys.. näkyy osin myös pysyttämispisteissä, merkintäpisteissä (ei tule haukuttavan kohteen vaihtoja) säästyy haukun jättämisen virhepisteiltä (lintu karkkoaa vähän kauempaa). Ja läheltä tapahtuvien karkkojen jälkeistä alkuperäisellä haukulla pysymistä voisi arvostaa erityisansioissa. Haukun sopeuttaminen on hyvä ominaisuus ja osiltaan se tulee jo palkittua pysyttämispisteissä. Uusitahaukkujen saanti, näkyy uusintahaukkupisteissä. Ohjattavuuden ja etenkin haun tarkoituksenmukaisuuden arvostelun voi aivan hyvin siirtää hakutyöskentelyn arvosteluun. Ja sinne se oikeasti kuuluukin.

Äänenannon arvosteluun on nyt käytössä 5 pistettä. Joskus aikaisemmin on ollut käytettävissä jopa 10 pistettä. Eikä lintua haukkuvat rodut ole menneet siitäkään pilalle. Missään sääntörankenteiden määräysissä ei ole kohtaa, että maksimipisteet olisi päätyttävä 5:een tai joko 10:een tai 20:een. Otetaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti käyttöön 0 – 7 pistettä.

Nämä käytettävissä olevan 7 pistettä tekisivät äänenannon arvostelun nykyistä helpommaksi. Jos koiralla olisi äänenannon arvostelussa kaikkien kolmen arvostelukohdan, Tiheys, Kuuluvuus ja Haukkutapa, ruksit ylhäällä, tapissaan, koiralle annettaisiin äänenannosta 7 pistettä. Jokainen askel arvostelukohdan kohdissa alaspäin tietäisi aina pisteen menetystä. Esim Tiheys 80 – 100 , Kuuluva, ja Jaksottainen antaisi 5 pistettä.

Nykyiset 5 pistettä eivät mahdollista tällaista selvää ja helppoa rastituksen ja pisteiden välistä yhteyttää. Vuosikirjaa selailemalla selviää arvostelukohdan nykyinen horjuvuus.

Esitykseni tekee arvostelun helpommaksi ja osin myös oikeudenmukaisemmaksi. Se vaikutus kokonaisarvostelun kiristymiseen tai höllentymiseen on aika mitätön. Esitykseni päätarkoitus on ollut arvostelun yksinkertaistaminen.

- Korjatkaa lipsahdus sääntökohdan sivulta 21 kohdasta Koiran katoaminen. Eihän ole tarkoitus jatkaa koe-erää, silloinhan hyväksyttäisiin syntyvät haukutkin ym. työskentely, vaan koiran yhteydenpitoa seurataan 4 tunnin jälkeenkin. Keksikää selvä yksiselitteisesti ymmärrettävä sanamuoto.

- Pankaa sääntökirjalle sellainen hinta, että siihen voidaan sisällyttää malliesimerkin täytetty maastokortti, koirakohtainen pöytäkirja ja koepöytäkirja.
Päiviö Myllymäki

vuonne
Viestit: 212
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja vuonne » 31 Joulu 2015, 17:20

Hieno asia, että tulee sääntöihin uusia näkemyksiä. Olen ollut jo pitkän aikaa sitä mieltä, että piirikoulutuksessa on keskityttävä asioiden
ytimiin. Jokainen suomalainen osaa lukea kaiken muun itseopiskeluna. Selvästi näytetään, mikä on homman nimi ja mihin tavoitteisiin
pyritään. Kyllähän tuollainen koulutusmateriaali pistää asiantuntevankin yksilön varpailleen. Jokainen yksilö, joka luokassa on joutuisi
tekemään ei kuuntelemaan luennonomaista tekstiä. Voisi esimerkiksi kehittää linnuille merkit, joita tuntien aikana voisi liikutella ja
katsoa oliko ratkaisut oikeita. Metso Q, koppelo X, teeri O ja pyy C. Näitä merkkejä voitaisiin kartalla tai luonnoksella siirellä tapahtu-
mien pohjalta. Esimerkiksi juuri vyörytys ja muukin parvityöskentely olisi helppo opettaa mieleenpainuvasti. Yllättävää on se, että vuo-
sien saatossa monelta kokelaalta menee luu kurkkuun. Koulutustapahtumat ovat tärkeimmät tapahtumat linnunhaukussa ja niitä pitäi-
si järjestää myös vanhemmalle tuomaristolle. Koulutukseen päteviä ylituomareita, kyllä riittää, kunhan saavat oikeanlaista ohjeistusta.
Piirikoulutustilaisuuksissa pitäisi olla vähintään 2-3 kouluttajaa, joilla kullakin on oma tehtäväkenttä. Näin pystyttäisiin saamaan enem-
män irti koulutuspäivästä, kun pienempiin kokonaisuuksiin on tehokkaasti paneuduttu.
Matti Tarkiainen

peija04
Viestit: 264
Liittynyt: 27 Heinä 2011, 14:48

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja peija04 » 06 Tammi 2016, 22:24

Järjestömme nettisivuilla oli taannoin esillä ja on edelleenkin mutkan kautta luettavissa ilmeisesti sääntötoimikunnan uuden pj:n esille tuomana seuraava teksti:

Linnunhaukkukokeiden sääntöjä tarkastellaan muutaman vuoden välein ja nyt on aika tehdä seuraava tarkastus. On olemassa linnunhaukkukoesäännöt sekä –arvosteluohjeet. Sekä säännöt että arvosteluohjeet on tarkoitus saada tarkastuskierroksen jälkeen mahdollisine muutoksineen voimaan 1.8.2017.

Äkkiä luettuna, ja miksei asiaan perehtymättömän kyseessä ollen vähän pidempäänkin tekstiä silmitellessä, tulee mieleen, että muutaman vuoden (joka itse asiassa on sovittu viideksi vuodeksi) välein on tarkoituksellista tehdä muodollinen tarkastus, jossa tarkastetaan voimassa olevien linnunhaukkukoesääntöjen sekä -arvosteluohjeiden (itse asiassa Linnunhaukkukokeiden säännöt, Linnunhaukkukokeiden suorittamisessa ja koirien arvostelussa noudatettavat erityisohjeet ja Linnunhaukkukokeeseen liittyvät toimintaohjeet) kieliasu, ymmärrettävyys, tulkittavuus, luettavuus, jäsentely, ulkoasu, tietojenkäsittelyyn liittyvä yhteensopivuus, kirjoitus ym. virheet yms. asiat, joissa on huomattu olevan jotain enemmän tai vähemmän tärkeää kokeen kulkuun tai koiran arvosteluun liittyvää mahdollista tarkasteltavaa.

Ed. mainitun tekstin yhteydessä olleesta linkistä avautui seuraava uuden linkin sisältävä lisäteksti:

Täällä (linkki) sinulla on mahdollisuus tehdä ehdotuksia liittyen sääntöihin ja arvosteluohjeisiin. Kaikki tätä kautta annetut ehdotukset tulevat sääntötoimikunnan jäsenten tietoon. Sääntötoimikunta käsittelee ja koostaa niitä sitä mukaan ja sääntöpäivityksen etenemisestä tiedotetaan Pystykorva –lehdessä, www-sivuilla sekä syksyn isommissa koetilaisuuksissa.

Äkkiä luettuna jne. tulee mieleen, että ehdotuksia ei ole tullut. Ainakaan tekstissä luvatusta ei ole toteutunut muuta näkyvää, kuin sääntötoimikunnan pj:n tuoreimmassa Pystykorva-lehdessä antama ilmoitus, että ko. asiasta on mahdollisesti mahdollista keskustella tammikuun lopulla järjestettävillä Kuopion jalostuspäivillä.

Voi voi sentään. Tulee turhankin äkisti mieleen korpin hakkaamien koppelonmunien näkemisestä seurannut sysimustien ajatusten tunnemyrsky, ja yhteys järjestömme lähimenneisyyteen. Uuden elämän alku oli muutamina kuorenkappaleina koppelon huolella vaaliman, vaikkakin vaatimattoman, uuden elämän vastaanottamiseen parhaaksi katsotun pesäpaikan lähiympäristössä. Metsosuvun jatkamiseksi tehty suuri työ oli valunut hukkaan, tai ei tietenkään aivan hukkaan. Olihan se luontoa kokonaisuudessa ajatellen todennäköisesti ollut edesauttamassa korpin oman suvun selviytymisessä.

Syy-yhteys iljettävän tummissa jääsohjoissa rämmittyyn lähimenneisyyteen tuli mieleeni sen enempää asiaa ajattelematta. Jääsoseen etovasta vastenmielisyydestä seuraava, syyspakkasen jäädyttävä ja hyhmää vängällä tuottava menneisyys puski voimalla mieleeni. Mieltäni aiemmin ohjanneet keväisen jään murtumisen alkamista seuraavat ihanan kiihottavalla tavalla aistittavissa olevat kauan odotettuun kesään ja uuden elämän syntymiseen liittyvät merkit, olivat vaihtuneet korpinmustin mielikuvin kajastuksesta kaamokseen.

Miksi olen edellä olevan kirjoittanut ja mitä haluan kirjoituksellani esille tuoda?

Olen kirjoittanut edellä olevan siksi, koska minulle on muodostunut käsitys, että sääntötoimikunta uuden puheenjohtajansa johdolla kokee vastenmielisenä tai muutoin täysin turhana, tai ei jostain muusta ennalta kertomattomastaan syystä ole halukas käymään avointa ja vuorovaikutteista keskustelua sääntöihin liittyvistä asioista. Minun mielestä keskustelu ja mielipiteiden vaihto tulisi ehdottomasti käydä avoimesti koko sen laajan harrastajakunnan kanssa, jota kyseessä oleva sääntöihin ym. liittyvä asia koskee. On käsittämätöntä ja tulevaisuutta ajatellen turmiollista ajatella, että koesääntöihin liittyvät asiat olisivat yksinomaan vain jonkin tietyn tietyin perustein ennalta valitun toimikunnan asia.

Haluan kirjoituksellani tuoda esille mm. sen, että niin tutkankäyttöön kuin myös LINT-kokeen muuttamiseen yksiluokkaiseksi liittyen on käyty monipuolista ja varsin ansiokasta keskustelua jo useamman vuoden ajan usealla eri taholla. Näiden asioiden ja niistä käytyjen keskusteluiden on ymmärtääkseni täytynyt kantautua myös sääntötoimikunnan jäsenten tietoisuuteen. Molemmat edellä mainitut asiat ovat tulleet esille varsinkin nuorten taholta, ja ovat siten erittäin merkittävässä asemassa harrastuksemme tulevaisuutta ajatellen. Kahdessa harrastukseemme rinnastettavaa koirarotua koskevassa koesäännössä ko. asioihin on jo reagoitu.

Olen halunnut tuoda esille myös sen, että tietooni tulleiden seikkojen perusteella en voi henkilökohtaisesti olla vakuuttunut siitä, että nykyinen sääntötoimikunta voisi olla kaikilta osin ulkopuolisilta vaikutteilta vapaa tehdessään päätöksiä mm. tutkan käyttöön liittyen. Henkilökohtainen epäilykseni liittyy mm. aiemmin ko. asiaa käsiteltäessä esillä olleeseen lukuisten ylituomareiden allekirjoittamaan tutkan käyttöä vastustavaan ”adressiin”, ja sen julkistamisen yhteydessä voiton huumassa julki tulleisiin vakuutteluihin, että ”tähän asiaan ei enää ikinä palata”.

Kolmanneksi haluan tuoda kuulemaani perustuen esille oman mielipiteenäni, että sääntötoimikuntaan, eikä sen puheenjohtajaksi kannattaisi hakeutua tai niissä tehtävissä olla, jos pelkää tai epäilee omaa haluaan tai kykyään sääntöjen muuttamiseen liittyvissä asioissa. Tai jos pelkää sääntömuutostyössä mukana ollessaan tallovansa jonkun varpaille, tai jos tuntee muutoin ylitsepääsemätöntä lojaaliutta nykysääntöä tai sen laatijoita kohtaan.

Neljänneksi totean, että koska täällä julkisesti tästä ko. asiasta oman mielipiteeni lausun, ja otan kantaa sääntötoimikunnan tähänastisiin aikaansaannoksiin, lupaan lähitulevaisuudessa tuoda tällä foorumilla julkisesti nähtäville oman esitykseni perusteluineen niistä sääntökohdista, joissa katson olevan muuttamisen tarvetta.

Viidenneksi haluan todeta, että nykyinen sääntö on pääosin erittäin hyvä ja käytännössä toimivaksi todettu. Tämän pohjalta on hyvä kehittää uutta ja toivottavasti vieläkin parempaa. Kiitos nykysäännön aikaansaamisesta niille joille se kuuluu. Ja kaikille muille ymmärrystä ja avarakatseisuutta tulevaisuutta kohtaan. Perustuslakiammekin on jouduttu elin- ja toimintaympäristössämme tapahtuneiden, pysyväisluonteisiksi todettujen muutosten johdosta muuttamaan paremmin sekä oikeammin kansalaisten tarpeita ja etua vastaavaksi.

Ja vielä lopuksi kerron, että äsken käymäni ja itseänikin suuresti havahduttaneen keskustelun perusteella minulle, kuin myös keskustelukumppanillenikin, nousi suuri huoli Suomenpystykorvan käyttöominaisuuksista. Ainakin niiltä osin mitä tietokannoista on kaikkien luettavissa olemassa. Toivottavasti tämä havaittavissa oleva ”vika” on säännöissä eikä koirissamme.

Ja vielä vihonviimeiseksi. Jos ja kun teillä sattuu olemaan jotain sääntöihin liittyvää mielenne päällä, kertokaa niistä sääntötoimikunnalle, ja miksi ei myös täällä tällä foorumilla.
Olli Silvennoinen

Avatar
enp
Viestit: 998
Liittynyt: 02 Elo 2004, 18:47
Paikkakunta: Rovaniemi
Viesti:

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja enp » 11 Tammi 2016, 09:29

peija04 kirjoitti: ...Ja vielä lopuksi kerron, että äsken käymäni ja itseänikin suuresti havahduttaneen keskustelun perusteella minulle, kuin myös keskustelukumppanillenikin, nousi suuri huoli Suomenpystykorvan käyttöominaisuuksista. ....
Väinö Linna tuntemattomassa kirjoitti:Mää ihmettelen oikke kauhiast tämmöst ja ole niinkun klapil päähä lyöty.
Lopulta kyse on kuitenkin aina vain valinnoista. Niistä joita me teemme tai jätämme tekemättä.
Eero Niku-Paavo
http://www.rovapystis.net/

peija04
Viestit: 264
Liittynyt: 27 Heinä 2011, 14:48

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja peija04 » 12 Tammi 2016, 23:51

Säännöistä yleisesti ja esitys uudeksi sääntörungoksi.

Säännöt, eli ennalta sovitut mittaus-, arviointi- tai tarkastelumenetelmät ja – määritteet sekä menettelytavat (vrt. pelisäännöt), ovat välttämätön paha, kun halutaan todentaa jonkin toistettavaksi aiotun ja useampaa yksilöä koskevan suorituksen tai suorituskokonaisuuden laatua. Meidän lajissa sääntöjä tarvitaan arvioitaessa ja vertailtaessa koirien kykyä olla edesauttamassa menestyksellistä, puussa oleilevaan kanalintuun kohdistuvaa metsästystä.

Miten koiran tulee toimia, että se olisi edesauttamassa metsästäjää hänen pyrkimyksissään? Yksinkertaisesti voisi todeta, että sen tulee tehdä kaikki se missä se on ihmistä parempi, tai mitä ihminen ei osaa lainkaan. Eli hyvän koiran kanssa metsästäjälle jää oikeastaan vain haukulle kävely ja linnun ampuminen.

Mitä ominaisuuksia koiralla tulee olla pystyäkseen toimimaan haluamallamme tavalla?
Sen tulee kyetä, ja ennen kaikkea haluta liikkua ripeästi ja riittävän laaja-alaisesti kaikki aistinsa virittyneenä päämääränään löytää sekä maassa että puissa olevat linnut.
Sillä tulee olla palava halu seurata havaitsemaansa karkkoavaa lintua kaikki nopeusvaransa ja aistinsa pakenevaan lintuun keskittäen.
Sen tulee havaittuaan linnun puussa alkaa haukkumaan sitä, ja haukkua sitä niin kauan kunnes lintu putoaa tai lähtee lentoon.
Sen tulee linnun lähdettyä lentoon seurata sitä tarmokkaasti ja voimiaan säästämättä, ja linnun tavoitettuaan alkaa haukkua sitä uudelleen.
Sen tulee käyttäytyä lintua haukkuessaan määrätietoisesti ja rauhallisesti niin, että metsästäjällä on koiransa sijoittumisen ja muun käyttäytymisen perusteella helppo löytää puussa oleva lintu.
Sen haukun tulee olla kuuluva, peittävä ja soinnukas, sillä juuri sitähän me metsästäjät lähdemme metsään aina uudelleen ja uudelleen kuuntelemaan.
Sen on pidettävä isännästään hyvää huolta, ja käytävä ns. tyhjän haun aikana aika-ajoin varmistamassa mitä isäntä haluaa. Ja tietenkin isännän ilmaistua tahtonsa sen mukaan myös toimia.
Siinä ne. Ei siltä koiralta sen kummempia ihmeitä vaadita, ja näiden ominaisuuksien ympärille tulisi sääntöasioidenkin pyöriä.

Mitä muuta hyvältä säännöltä edellytetään? Ainakin yksinkertaisuutta, helppotajuisuutta, johdonmukaisuutta ja tietenkin että se mahdollistaa yhdenvertaisen ja tasapuolisen arvostelun, ja että arvioinnin perusteella saadut tulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia.

Vastaako nykyinen sääntömme edellä esitettyjä tavoitteita ja mittaako se oikein haluamiamme ominaisuuksia? Ei vastaa, eikä mittaa. Onko nykysääntöä viilaamalla saatavissa esittämäni tavoitteet täyttävä sääntö? Ei ole.
Entä ovatko esittämäni tavoitteet, ja koiralta edellyttämäni ominaisuudet ollenkaan oikeita? Onko lähestymistapani asiaan kenties kokonaan väärä? Se pitää jokaisen itse mielessään miettiä.

Millainen sääntö sitten olisi hyvä. Siinäpä sitä on miettimistä kaikille halukkaille.

Minä olen hiukan miettinyt, ja tuon tässä nähtäville ja keskusteltavaksi ensimmäisen puhtaalta pöydältä lähteneen kehitysversion LINT-kokeen sääntörungoksi. Sama esitys lähtee muita teitä myös sääntötoimikunnalle. Olen miettinyt myös hiukan koko koetoimintaa. Mikä on kokeen ja koetoiminnan todellinen tarkoitus. Mielestäni (kasvattajana ja rotua harrastavana) se on; 1. tiedon keruu laadukkaan kasvatustoiminnan pohjaksi, 2. mitä parasta yhdessäoloa kanssaharrastajien kesken, 3. erinomainen lisämauste hyvässä harrastuksessa, 4. lisää osaltaan rodun ja harrastuksen näkyvyyttä 5. antaa kilpailuhenkisille mahdollisuuden toteuttaa viettiään.

Sääntö koostuu seuraavista arvostelukohdista:
1. HAKUTYÖSKENTELY
2. LÖYTÖKYKY
3. SEURAAMINEN
4. LINTUHAUKUT
5. UUSINTAHAUKUT
6. AMPUMATILANTEET
7. HAUKKUTYÖSKENTELY
Eli arvostellaan erikseen omina kohtina niitä ominaisuuksia, joita edellytämme (minä edellytän) hyvällä metsästyskoiralla olevan.

Taulukoita ei enää olisi lainkaan, kuin ei myöskään ns. kolmen linnun periaatetta. Myös tapahtumien riippuvuus toisistaan poistuisi, uusintahaukkua tietenkin lukuun ottamatta. Merkintä poistuisi omana kohtanaan ja tilalle tulisi todellinen ampumatilanne. Entistä ns. merkintää arvioitaisi joltain osin kohdassa haukkutyöskentely. Pysyttämisen korvaisi lintuhaukut, ja lisäansiot jätettäisi kokonaan pois.
Lähtökohtana on, että koira saa ansiopisteitä ne todetusti ansaittuaan, ja että ansiopisteet jäävät saamatta silloin kun se niitä todetusti ei ole ansainnutkaan. Lähtökohtana on muutoinkin arviotavien tapahtumien ja niiden todentamisen selkeyttäminen. Vaikeita ja ongelmia aiheuttaneita sekä pelkkään tuuriin perustuneita kohtia on pyritty vähentämään. Ihannehan olisi, ja miksei pyrkimyksenkin pitäisi olla, että lähes maallikkokin pystyisi pelkän sääntökirjan avulla saamaan käsityksen onko koiran toiminta halutun laista (vrt. HIRV-koesääntö).

Miten arvostelu kussakin kohdassa tehtäisi ja paljonko tulisi pisteitä.
1. HAKUTYÖSKENTELY max. 15 pist.
Hakutyöskentelyssä arvioidaan erikseen kolme osa-aluetta; 1. into, 2. tarkoituksenmukaisuus ja 3. kunto. Jokaisen osa-alue arvioidaan asteikolla 1 – 5.

Palataan osa-alueiden arviointiin liittyviin, kuten lukuisiin muihinkin jäljempänä esille tuleviin yksityiskohtiin, kuin myös esittämieni asioiden tarkempiin perusteluihin tuonnempana paremmalla ajalla.

2. LÖYTÖKYKY max. 15 pist.
Pisteet 10 pisteeseen saakka ovat sama kuin löytö % ryhmän selvästi havaitsemista koiran löydettävissä olevista linnuista. Pisteet pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Todetuista puustalöydöistä tulee pisteitä ensimmäisestä 3 ja toisesta 2.

3. SEURAAMINEN max. 10 pist.
Jokainen todettu seuraaminen arvioidaan asteikolla 1 – 5. Päästäessä toteamaan vain nopeus max. 3 pist. Eri seuraamistilanteista tulleet pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan seuraamistilanteiden määrällä. Pisteet pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Loppupisteet saadaan kertomalla kokonaisluku kahdella.
Saattaa kuulostaa monimutkaiselle, vaan eipä ole. Palataan tähänkin myöhemmin.

4. LINTUHAUKUT max. 25 pist.
Jokaisesta yli minuutin varmasti todetusta lintuhaukusta 1 piste / täysi minuutti. Max. pisteisiin vaaditaan vähintään yksi 10 minuutin haukku. Muutoin max. pisteet 20. Yhdestä haukusta tietenkin max. 10 min. eli 10 pistettä. HUOM! merkintää ei arvostella, varma toteaminen vaaditaan.

5. UUSINTAHAUKUT max. 10 pist.
Todetusta uusintahaukusta 5 (4) pist. / haukku.

6. AMPUMATILANTEET max. 10 pist.
Ampumatilanne yli 10 minuuttia kestäneistä haukuista 5 (4) pist. / tilanne.
Ampumatilanne alle 10 minuuttia kestäneistä haukuista 3 pist. / tilanne.
Ampumatilanteen tulee olla todellinen. Etäisyys lintuun hyvissäkin (lapin) olosuhteissa max. 100 m. Parvityöskentelyssä ei synny ampumatilanteita.

7. HAUKKUTYÖSKENTELY max. 15 pist.
Arvioidaan erikseen kaksi osa-aluetta; 1. käyttäytyminen haukulla, 2. haukkuäänen kuuluvuus, peittävyys ja soinnukkuus. Arvosteluskaala on kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, heikko. Kohta 1. arvostellaan asteikolla 1 – 7 ja kohta 2. asteikolla 1 – 8. Kuuluvuus on vähintään kerran koe-erän aikana todettava 500 metrin etäisyydeltä haukusta. Muutoin kohta 2. loppupisteet max. 5 pist.
Jokainen lintuhaukku pyritään toteamaan ja arvostellaan omana tapahtumana. Loppupisteet saadaan kun haukkutyöskentelypisteet lasketaan yhteen ja jaetaan haukkujen lukumäärällä.

VIRHEPISTEET
Virhepisteitä tulee antaa silloin, kun koira tekee metsästyskoiran ominaisuudessa metsästykseen liittyviä haitallisia tai ei toivottuja asioita. Näitä ovat hyvän haukun kesken jättäminen, ja ns. tyhjän höpöttäminen, ja tietenkin tottelemattomuus, vaikka se todennäköisesti johtuukin isännästä. Monikäyttöisen metsästyskoiran kiinnostuneisuus riistaan tai muihin metsän otuksiin sen sijaan on aika vaikea mieltää virheeksi.

Eihän tämä esitys tämmöisenään oikein vielä pelitä, mutta kuten sanoin, on se kuitenkin yhdenlainen päänavaus. Tämä olkoon myös esimerkkinä siitä, että sääntömuutosasia ei ole pelkkää tutkasta inttämistä ja luokkajaosta kinastelua. Tutka- ja luokkakysymystä en toki ole unohtanut. Nekin tulevat, mutta niistä esityksiä tuonnempana.
Olli Silvennoinen

peija04
Viestit: 264
Liittynyt: 27 Heinä 2011, 14:48

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja peija04 » 17 Tammi 2016, 00:28

TARKENNUKSIA JA PERUSTELUJA ESITYKSEENI UUDEKSI SÄÄNTÖRUNGOKSI

Ymmärrän hyvin, että koesääntöjen tarkastelu, viilaaminen tai ns. päivittäminen, uusimisesta puhumattakaan, on suurimmalle osalle harrastajista vähintäänkin haasteellinen asia. Mielessä pyörii vuosia tai vuosikymmeniä voimassa olleet säännöt monine päivityksineen, ohjeineen ja tarkennuksineen. Ajattelu- ja lähestymistavan muuttaminen opittuun, totuttuun ja turvalliseksi koettuun on tunnetusti erittäin vaikeaa, usein jopa jyrkän vastustavia tunteita herättävää. Jokainen kokeeseen osallistuva kuitenkin aivan varmasti haluaa, että hänen oman koiransa työskentely tulisi arvosteltua oikein ja oikeilla perusteilla. Oma toimintani käynnissä olevassa sääntökeskustelussa tähtää nimenomaan tähän. Puhtaalta pöydältä lähteminen ja vanha sääntö unohtaen asiassa esille tulo aiheuttaa aivan varmasti enemmän tai vähemmän ankaraa vastustusta. Soisin kuitenkin tällaisellekin ajattelulle sijansa, ja toivoisin mahdollisimman suuren osan harrastajista ottavan osaa käynnissä olevaan sääntöasioihin liittyvään keskusteluun. Sitten kun uudet tai uudistetut säännöt on sääntökirjan kansien väliin painettu, se on jo myöhäistä.

Olisi mielestäni erittäin hyvä asia, jos säännöissä olisi mahdollisimman hyvin kuvattu hyvältä metsästyskoiralta odotettava ja sille tavoitteeksi asetettu toiminta, ja että säännöissä annetut arvosteluohjeet perustuisivat mahdollisimman selkeästi tähän säännöissä kuvattuun tavoitteena olevaan toimintaan. Edelleen olisi laajemminkin hyväksi, jos LINT-koesäännön lukemalla saisi kuka tahansa vähintään ymmärrettävällä tasolla olevan käsityksen mistä pystykorvalla tapahtuvassa linnunmetsästyksessä saattaa olla kyse.

Keskustellessani äskettäin erään henkilön kanssa sääntömuutosasiasta, hän kysyi että eikö ole raskasta ja turhauttavaa puurtaa yksin näin laajan ja hankalan asian parissa. Sanoin että en koe olevani yksin, ja heitin vastakysymyksen, että mahtaakohan sääntötoimikunnassa tuntua yksinäiseltä, koska he ovat samalla tavalla yksin kuin minäkin. Oikeastaan he ovat vielä enemmän yksin, koska heillä ei tunnu olevan mahdollisuutta edes tämän tyyppiseen yhdessäoloon. Yksinäisyys riippuu tässäkin tapauksessa katsantokannasta. Sääntötoimikunnasta (7 henkilöä) katsottuna minä olen yksin (1/7=14 % / 86 %), mutta laajemmin katsottuna sääntötoimikunta on vielä paljon yksinäisempi. Pystykorvaharrastajia on kuitenkin vähintään 7000 (7/7000= 0,1 % / 99,9 %).

Lupasin esittäessäni ensimmäisen version uudesta sääntörungosta palata asiaan tarkempien esitysten ja perusteluiden kanssa. Teen sen nyt tässä, ja aloitan kohdasta 1. HAKUTYÖSKENTELY. Tarkoitukseni on mahdollisuuksieni rajoissa tehdä lähitulevaisuudessa samoin kaikkien muidenkin esittämieni sääntökohtien osalta. Jo tässä vaiheessa saattaa jokin asia olla muuttunut ensimmäiseen esitykseeni verraten. Näin tulee varmaan käymään jatkossakin, ja toivottavasti näin tulee tapahtumaan niin kauan, kunnes meillä on uudet laajalla taholla keskustellut, mietityt ja hyväksytyt säännöt voimassa.

Aloitetaan voimassa olevasta ns. vanhasta säännöstä.
”Haulla tarkoitetaan koiran liikkumista maastossa. Haun arvostelussa kiinnitetään huomio pelkästään koiran liikkeen laajuuteen ja nopeuteen. Haun tarkoituksenmukaisuus, kuten haju-, kuulo- ja näköaistin käyttö haun aikana sekä hakukuvio voidaan huomioida lisäansiopisteissä.”

Sanokoon kuka mitä haluaa, mutta mutta.

Itse olen aina ollut sitä mieltä, että kaikki lähtee hausta, ja että hyvä hakutyöskentely on perusta menestyksekkäälle linnunpyynnille, ja että on koiran metsästysinto ja haun tarkoituksenmukaisuus on perusta hyvälle hakutyöskentelylle.

Tarkennettu ja perusteltu esitys kohtaan 1. HAKUTYÖSKENTELY

1. HAKUTYÖSKENTELY max. 15 pist.
Hakutyöskentelyssä arvioidaan erikseen kolme osa-aluetta; 1. koiran metsästysinto, 2. haun tarkoituksenmukaisuus ja 3. koiran fyysinen kunto. 1. ja 2. osa-alueet arvostellaan asteikolla 1-5, erinomainen 5 pist., erittäin hyvä 4 pist., hyvä 3 pist., tyydyttävä 2 pist. ja välttävä 1 pist. Osa-alue 3. arvostellaan asteikolla 5-3-1, erinomainen 5 pist., hyvä 3 pist. ja välttävä 1 pist. Koiran toimiessa epätarkoituksenmukaisesti ansiopisteitä alennetaan jäljempänä annettujen ohjeiden mukaisesti.

Koiran hakutyöskentely on perusta menestyksekkäälle pyynnille. Se on perusta myös metsästäjän ja pystykorvan välille kadehdittavalla ja ihailtavalla tavalla parhaimmillaan syntyvälle saumattomuutta kuvastavalle yhteistyölle. Hakutyöskentely on hyvin pitkälle luontaista, eli koiranpennun syntymälahjana perimällä vanhemmiltaan saatua. Oikeanlainen hakutyöskentely on yksi niistä arvokkaista, pystykorvasta erinomaisen metsästyskoiran tekevistä ominaisuuksista, joita tulee jalostusvalintoja tehtäessä vaalia.

Oikeanlaiseen hakutyöskentelyyn kuuluu olennaisena osana metsästysinto ja haun tarkoituksenmukaisuus. Koiran fyysinen kunto on niin ikään tärkeää, mutta ihmisen toiminnan suora vaikutus koiran fyysisen kunnon tasoon on huomattavasti suurempi, kuin metsästysinnon ja haun tarkoituksenmukaisuuden kohdalla.

1.1. KOIRAN METSÄSTYSINTO
Metsästysinto kuvastuu hyvän metsästyspystykorvan kaikessa tekemisessä. Se ilmenee pirteänä olemuksena, reippaana ja rohkeana käytöksenä ja vilpittömänä iloisuutena. Oikealla lailla innokas koira on koko ajan valppaana ja tarkkailee herkeämättömästi kaikkea ympärillään tapahtuvaa. Se nauttii silminnähden vapaudesta, on erittäin kiinnostunut riistan, etenkin kanalinnun hajuista ja on kaikki aistit virittyneenä jatkuvassa ja herkeämättömässä valmiudessa syöksymään pakenevan riistan perään. Metsästysinto ilmenee myös pelon voittavana käyttäytymisenä koiran erkaantuessa metsästyskumppanistaan tarvittaessa useiden satojen metrien päähän ulottuville hakulenkeille. Mutta samalla myös kaipauksena ja kiintymyksenä isäntää kohtaan, jonka kuntoa ja mahdollisia toiveita pystykorvan on lähes pakonomaisella tavalla aika ajoin käytävä katsastamassa. Into on yksi kulmakivi hyvässä hakutyöskentelyssä, mutta voi liiallisuuksiin mennessään koitua myös haitaksi. Tällainen yli-innokkuus, levoton käyttäytyminen, jatkuva rauhattomuus, keskittymiskyvyn puute ja toiminnan kohdistaminen muuhun kuin pyydettävään riistaan, kertoo koiran heikosta metsästysinnosta. Näin käyttäytyvällä pystykorvalla päästään harvoin, jos koskaan, niihin tilanteisiin joita suomalainen eränkävijä perinteisestä pystykorvametsästyksestä hakee, ja yli kaiken arvostaa.

ARVOSTELUOHJE
5 pistettä. Koiran metsästysinto on erinomainen.
Koiran kaikesta tekemisestä ja toiminnasta huokuu into. Se liikkuu ripeästi laukaten, pysähtyy silloin tällöin aistit virittyneenä tarkkailemaan ympäristöään ja reagoi räjähtävällä nopeudella saamiinsa ärsykkeisiin. Koiralla on silmiinpistävä halu ja palo riistaan. Se puurtaa herkeämättömästi ja itseään säästämättä koko koe-erän ajan. Se toimii ärsykkeen saatuaan viettiensä viemänä, voittaa pelkonsa ja ulottaa haku- ja seuraamislenkkinsä useiden satojen metrien päähän, isäntäänsä kuitenkaan koskaan unohtamatta. Pystykorvan silmiin metsäluonnossa vapaana olemisen tuoman nautinnon sytyttävä, sammumatonta intoa kuvastava kirkkaus ei himmene koskaan, ei vaikeissakaan maasto- tai keliolosuhteissa, ei pahimmassakaan tuulessa eikä tuiskussa.

4 pistettä. Koiran metsästysinto on erittäin hyvä.
Koira on kaikessa tekemisissään ja toiminnassaan innokas. Liike on pääasiassa ripeää laukkaa sisältäen kuuntelemaan pysähtymisiä ja räjähtävän nopeita ärsykkeisiin reagointeja. Koira on selvästi erittäin kiinnostunut riistasta. Reipas ja iloinen tekeminen ja toiminta, ja laajalle alueelle ulottuva haku kestää koko koe-erän ajan. Maasto- ja keliolosuhteet eivät suuremmin laske intoa.

3 pistettä. Koiran metsästysinto on hyvä.
Koira on selvästi innokas. Liikkumisen nopeudessa ja hakulenkkien ulottuvuudessa on kuitenkin toivomisen varaa. Koira on kiinnostunut ympäristöstään ja reagoi saamiinsa ärsykkeisiin. Riistan hajut ja äänet herättävät koirassa suurta innostusta. Koira säilyttää toimintansa tason koko koe-erän ajan.

2 pistettä. Koiran metsästysinto on tyydyttävä.
Koira on ajoittain innokas. Liikkeen nopeudessa on toivomisen varaa. Tuoreet riistan hajut ja karkkoavat linnut herättävät koirassa kiinnostusta. Koira liikkuu vaihtelevalla nopeudella pääasiassa isäntänsä lähistöllä. Koiran keskittymisessä varsinaiseen tehtäväänsä on toivomisen varaa.

1 piste. Koiran metsästysinto on välttävä.
Koiran metsästysinto on selvästi puutteellinen. Liike on hidasta ja innotonta. Koira merkkaa tuoreet hajut ja reagoi karkkoaviin lintuihin, mutta ei tahdo päästä kiinni varsinaiseen lintutyöskentelyyn.

Mikäli koira ei osoita kokeen kestäessä minkäänlaista kiinnostusta tuoreisiin riistan hajuihin tai lähistöltä karkkoaviin lintuihin, ei koiran hakutyöskentelyä voida arvostella ja se suljetaan kokeesta.

1.2. HAUN TARKOITUSENMUKAISUUS
Pystykorvan tarkoituksenmukainen hakutyöskentely palvelee kokonaisvaltaisesti tulokselliseen pyyntiin tähtäävää kanalinnunmetsästystä. Tarkoituksenmukaisuus ilmenee määrätietoisena ja oikeisiin asioihin kohdentuvana toimintana, jonka päämääränä on ilmiselvästi kanalinnun löytäminen. Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa erinomaista kaikkien aistien käyttöä, riittävän laajalle ulottuvaa ja kuljettavan maaston tehokkaasti perkaavaa hakukuviota ja metsästäjän kulkuun sopivaa yhteydenpitoa. Tarkoituksenmukaisesti toimivan pystykorvan työskentelyä on helppo lukea ilman teknisiä apuvälineitäkin. Metsästäjällä on koko ajan käsitys ja luotto koiransa sijainnista ja tekemisestä. Tarkoituksenmukaisesti hakeva pystykorva toimii kuin kone. Sen kaikessa tekemisessä on tietynlaista viisautta, tuntuu kuin koira olisi aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa myös koiran kykyä sopeuttaa tekemisensä vallitseviin maasto- ja keliolosuhteisiin. Tarkoituksenmukaisuus huipentuu metsästäjän ja koiran loppuun saakka hiottuna yhteistyönä. Tarkoituksenmukaisesti toimivalla pystykorvalla on ilo metsästää.

ARVOSTELUOHJE
5 pistettä: Haun tarkoituksenmukaisuus on erinomainen.
Koiran kaikessa tekemisessä on selvää tarkoituksenmukaisuutta, joka ilmenee etenkin kanalintujen löytämiseen tähtäävänä määrätietoisena toimintana. Koiran toiminta on ennalta aavistettavaa ja helposti luettavissa. Sen hakukuvio on kattava ja ulottuu useiden satojen metrien säteelle. Koira sopeuttaa kulkunsa vallitseviin olosuhteisiin ja ottaa ns. tyhjää maastoa hakiessaan yhteyttä isäntäänsä vähintään 20 minuutin välein. Koira toimii kuin kone, ja sen toiminnassa on sellaisia viisautta hipovia piirteitä, joita koeryhmä ei voi olla ihmettelemättä ja ihastelematta.

4 pistettä: Haun tarkoituksenmukaisuus on erittäin hyvä.
Koiran hakutyöskentely on tarkoituksenmukaista ja kohdentuu selvästi kanalintujen löytämiseen. Koiran toiminta voidaan päätellä ilman teknisiä apuvälineitä. Hakukuvio on kattava ja ulottuu satojen metrien säteelle. Koira sopeuttaa kulkunsa vallitseviin olosuhteisiin ja ottaa ns. tyhjää hakiessaan yhteyttä isäntäänsä. Koira toimii erittäin hyvin, ja sen kaikessa toiminnasta on aistittavissa hyvältä metsästyskoiralta edellytettäviä piirteitä.

3 pistettä: Haun tarkoituksenmukaisuus on hyvä.
Koiran hakutyöskentely on pääosin tarkoituksenmukaista ja kohdentuu pääasiassa kanalintujen löytämiseen. Koiran toiminta on pääosin pääteltävissä ilman teknisiä apuvälineitä. Hakukuvio on pääasiassa kattava ja ulottuu pääosin riittävän laajalle säteelle. Koira pitää vaihtelevasti yhteyttä isäntäänsä. Koira toimii hyvin, ja sen toiminnasta on aistittavissa hyvältä metsästyskoiralta edellytettäviä piirteitä.

2 pistettä: Haun tarkoituksenmukaisuus on tyydyttävä.
Koiran hakutyöskentely on ajoittain tarkoituksenmukaista ja kohdentuu ajoittain kanalintujen löytämiseen. Koiran toimintaa on vaikea ennalta päätellä. Hakukuvio on vaihteleva ja ennalta arvaamaton. Yhteydenpito vaihtelee eikä ole ennalta arvattavissa. Koira toimii tyydyttävästi, ja sen toiminnassa on aika ajoin merkkejä hyvältä metsästyskoiralta edellytettävistä piirteistä.

1 pistettä: Haun tarkoituksenmukaisuus on välttävä.
Koiran hakutyöskentely on vain hetkittäin tarkoituksenmukaista ja kohdentuu pääasiassa muuhun kuin kanalintujen löytämiseen. Koiran toimintaa on vaikea päätellä. Yhteydenpito vaihtelee eikä ole ennalta arvattavissa. Koira toimii välttävästi, ja sen toiminnassa on vain vähän hyvältä metsästyskoiralta edellytettäviä piirteitä.

Mikäli koira ei hakutyöskentelyssään osoita lainkaan hyvältä metsästyskoiralta edellytettäviä piirteitä, ja keskittää toimintansa täysin epäoleellisiin asioihin, ei haun tarkoituksenmukaisuutta voida arvostella ja koira suljetaan kokeesta.

1.3. KOIRAN FYYSINEN KUNTO
Koiran hyvä fyysinen kunto on edellytys menestyksekkäälle, useita tunteja kestävälle ja mahdollisesti raskaassa ja muutoinkin vaativissa maasto- ja keliolosuhteissa tapahtuvalle linnunpyynnille. Hyväkuntoinen pystykorva selviää neljän tunnin koesuorituksesta vaikeuksitta. Hyvä fyysinen kunto antaa tukea, ja mahdollistaa ja edesauttaa metsästysintoista koiraa sen toiminnassa ja tarkoituksenmukaisessa hakutyöskentelyssä. Fyysinen kunto ei periydy, eikä synny itsestään. Koiran isännällä onkin suuri mahdollisuus vaikuttaa koiransa hakutyöskentelyn laatuun. Koiran fyysinen kunto on hakutyöskentelyn arvostelussa se osa-alue, jossa koirien isännät voivat kilpailla omalla osaamisellaan ja viitseliäisyydellään.

ARVOSTELUOHJE
5 pistettä: Koiran fyysinen kunto on erinomainen.
Koiran hakutyöskentelystä huokuu voima ja kestävyys. Koiran toiminnassa ei vielä koe-erän loputtuakaan näy pienintäkään merkkiä väsymisestä. Metsästysinnon ja haun tarkoituksenmukaisuuden taso ei laske hetkeksikään koe-erän aikana.

3 pistettä: Koiran fyysinen kunto on hyvä.
Koira jaksaa hakea koko koe-erän ajan. Hakutyöskentelyssä mahdollisesti esille tulevat puutteet eivät ole suoranaisessa yhteydessä koiran fyysiseen kuntoon.

1 piste: Koiran fyysinen kunto on välttävä.
Koiran hakutyöskentely hiipuu selvästi huonon fyysisen kunnon seurauksena ennen koe-erän päättymistä.

1.4. ANSIOPISTEITÄ ALENTAVA TOIMINTA
Koiran hakutyöskentelystä saamia ansiopisteitä alennetaan seuraavasti:
Ilman todettua haukkutyöskentelyä olevana ajanjaksona alennetaan jokaisesta yli 30 minuuttia kestävästä yhteydenottovälistä 1 piste.
Tutkaa käytettäessä alennetaan jokaisesta alle 10 minuutin välein tapahtuvasta paikantimen käytöstä 1 piste.
(Tutkan käyttöön palataan laajemmassa mitassa tuonnempana)

MUUTA ASIAAN LIITTYVÄÄ
Mikäli 5-portainen arvosteluasteikko koetaan vaikeaksi, on asteikkoa mahdollista supistaa esim. kolmeen (3 kiitettävä-2 hyvä-1 heikko), ja laittaa ansiopisteille kerroin esim. 1,5.

Asia-, kirjoitus- ym. virheet pidätetään.
Olli Silvennoinen

Avatar
enp
Viestit: 998
Liittynyt: 02 Elo 2004, 18:47
Paikkakunta: Rovaniemi
Viesti:

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja enp » 18 Tammi 2016, 11:22

PM kirjoitti: …Esitykseni tekee arvostelun helpommaksi ja osin myös oikeudenmukaisemmaksi. Se vaikutus kokonaisarvostelun kiristymiseen tai höllentymiseen on aika mitätön. Esitykseni päätarkoitus on ollut arvostelun yksinkertaistaminen. …
peija04 kirjoitti: …Viidenneksi haluan todeta, että nykyinen sääntö on pääosin erittäin hyvä ja käytännössä toimivaksi todettu. Tämän pohjalta on hyvä kehittää uutta ja toivottavasti vieläkin parempaa. ...
Päiviö on meillä pohjoisessa vaikuttanut suuresti siihen, että arvostelu LINT-kokeissa on nykyisin varsin yhtenäistä ja osaavaa mutta kuten hän esityksessään tuo esille on nykyisessä säännössä juuri kuvaamansa mukaisia ongelmia. Sen tulisi olla yksiselitteisen selvä ja mahdollisimman vähän riippuvainen arvostelevan tuomarin vaikututtamisesta kokeen lopputulokseen.

Ollikin vaikutti ainakin aluksi olevan samoilla linjoilla, mutta mielestäni yksinkertaistamisen näkökulmasta tarkasteltuna vievät Ollin muutoin mielenkiintoiset esitykset arvostelua aivan päinvastaiseen suuntaan. Jo pelkästään esitetynlaisesta haun arvostelusta saataisiin maastotuomarin ”ammattitaidosta” riippuen monenlaisia ja siten ehkä myöskin riidanalaisiakin tuloksia.
Lopulta kyse on kuitenkin aina vain valinnoista. Niistä joita me teemme tai jätämme tekemättä.
Eero Niku-Paavo
http://www.rovapystis.net/

peija04
Viestit: 264
Liittynyt: 27 Heinä 2011, 14:48

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja peija04 » 18 Tammi 2016, 21:57

Eerolle, että joko klapista tullut kuhmu on laskenut. Jos on niin käy koiranet jalostustietojärjestelmässä ja laita hauksi 2010 ja sen jälkeen syntyneet ns. jalostuskelpoiset Suomenpystykorvaurokset, ja käyttökokeen minimivaatimukseksi VOI 1. 2010 ja jälkeen syntyneitä koeikäisiä uroksia on kuitenkin varovasti arvioidenkin vähintään 1200 kpl. En minäkään todellisuudessa osaa olla niin huolissani, kuin mitä tilastot näyttäisivät kertovan. Jotain kuitenkin kannattaisi alkaa tekemään.

Ja päinvastaiseen suuntaan viemisestä, että myönnän käsitelleeni asioita turhankin laveasti. Puolustukseksi voisin sanoa, että olen havainnut tällainen ns. kirjoittamalla ääneen ajattelemisen kohtuu hyväksi tavaksi pohtia asioita. Jääpi joskus omaan päähänkin jotain. Ehkä tärkeintä kuitenkin on lähestymistapa. Oletko Eero sitä mieltä, että lähestymistapani metsästyskoiran suorituksen arviointiin on väärä? Eli, että ensin kuvataan hyvän koiran / koiran hyvä toiminta, ja sitten annetaan ohjeet koiran toiminnan arvioimiseksi ja vertaamiseksi tähän kuvattuun ihannetoimintaan. Paljosta tekstistä on helppoa lähteä tiivistämään ja edelleen selkeyttämään. Ainakin helpompaa kuin että ei olisi mitään. Mutta se lähestymistapa?
Olli Silvennoinen

peija04
Viestit: 264
Liittynyt: 27 Heinä 2011, 14:48

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja peija04 » 18 Tammi 2016, 22:39

Otetaan sääntökeskustelun tähän vaiheeseen mukaan paikantimen käyttö LINT-kokeessa.
Palataan sääntöasiaan ja – kohtiin tuonnempana.

Sääntöasioista keskustelu on pyörinyt hyvin pitkälle vain tutkankäytön ympärillä. Tätä keskustelua seuratessani, ja siihen hiukan osaakin ottaneena, olen tullut siihen käsitykseen, että mielipide on hyvin voimakkaasti kahtiajakautunut. On ollut voimakkaasti tutkankäyttöä puoltava osapuoli ja toinen sitä vahvasti vastustava osapuoli. Niiden välissä ei ole ollut juuri mitään. Keskustelua on käyty paljon, mutta se on ilmeisesti ollut laadultaan kovin huonoa, koska osapuolet ovat sen aikana kaivautuneet entistä syvemmälle omiin vallihautoihinsa.
Tällä hetkellä vaikuttaisi sille, että puoltava osapuoli tahtoo tutkan käytön täysin vapaaksi ilman käytöstä seuraavia sanktioita, ja vastustava osapuoli sallisi käytön yleisen ilmapiirin painostuksen seurauksena, mutta olisi asettamassa käytölle tuntuvia ja ehkä perusteettomiakin sanktioita.

Eikö todellakaan ole olemassa mitään välimuotoa, mitään järkevää kompromissia, joka pinttyneiden periaatteiden sijaan perustuisi puhtaasti pystykorvan linnunmetsästysominaisuuksien tarkasteluun, miellyttävän ja turvalliseksi koettavan koetapahtuman aikaansaamiseen ja olisi mahdollisuuksien rajoissa myös opastamassa ja ohjaamassa nuorta harrastajaa tutkan käyttöön liittyen.

Onhan tähän hommaan pakko jostain jokin järki löytää. Voi hyvät ihmiset sentään. Keskustelu on aloitettava tosissaan uudelleen, ja ilmeisesti alusta alkaen. Minä olen jo niin syvälle hyisen sääntöviidakon pohjattomaan suonsilmäkkeeseen uponnut, että voin sen suuremmitta suruitta tehdä.

Eli tutkakeskustelussa tulisi mielestäni ottaa huomioon ja miettiä ainakin seuraavia asioita:

1. Kaikki eivät käytä tutkaa tällä hetkellä edes metsästäessään, eivätkä varmaan kaikki halua tulevaisuudessakaan koiransa kaulaan sitä ripustaa.
- Tällaiseen haluun ja itse valittuun käyttäytymismalliin tulee mielestäni suhtautua kunnioituksella ja arvostaen. Samoin kun itse tehtyyn valintaan toimia toisinkin.

2. Tutkan käytöstä ei saisi seurata koiran eduksi koituvaa hyötyä suhteessa ilman tutkaa tapahtuvaan koesuoritukseen.
- Hyöty voisi tulla kyseeseen ainakin ns. etsimistilanteissa. Tutkan avulla koira löydetään todennäköisesti nopeammin. Koiran katoamisesta seuraavan sulkemisen aikaraja on nykysäännössä tunti. Pitäisikö sitä pidentää, tai ilman tutkaa toimittaessa poistaa jopa kokonaan? Sulkeminen ei hyödytä ketään ja koirahan ”kärsii” koko ajan ollessaan ryhmältä tietämättömissä. Tutkan avullakin tapahtuva koiran löytäminen pitää olla aivan oikea löytäminen. Pelkkä tutkan antama paikkatieto ei mielestäni ole riittävä.

3. Lähtökohdan tulisi mielestäni olla, että tutkan käytöstä sinänsä ei automaattisesti alennettaisi koiran pisteitä (koira kärsisi ihmisen tekemisestä), mutta tutkalla todetusta koiran ei-toivottavasta toiminnasta kylläkin (rangaistus seuraisi koiran omasta tekemisestä).

4. Koiran työskentely tulee arvostella ensisijaisesti ihmisaistein tehtyjen havaintojen perusteella.
- Näin tulisi mielestäni olla, koska kaikki eivät tutkaa halua käyttää. Arvostelulla tarkoitan tässä asiayhteydessä etäisyyksien arviointia, matkojen mittaamista, koiran nopeutta, hakukuviota jne.

5. Tutkan käytön tulee olla vapaaehtoista.
- Tarkoittaa tutkan käyttöä koiran suorituksen arvosteluun liittyen. Koiranohjaaja päättäisi ennen kokeen alkua käytetäänkö tutkaa vai ei (vrt. HIRV- ja AJOKOE-säännöt). Entä saisiko silloinkin, jos on valinnut ei, käyttää tutkaa koiran paikantamiseen? Minusta se voisi jollain ehdoilla olla mahdollista ilman että koira suljettaisi. Yksi ehdoista voisi olla koiran turvallisuuden varmistaminen. Entä seuraisiko siitä ko. tapauksessa sanktio. Mielestäni tulisi kohtuuden rajoissa seurata.

6. Pitäisikö tutkaa voida käyttää koiran suorituksen arvosteluun?
- Olin itse aluksi hieman varovaisella kannalla, että tutkan käytön sallimisesta seuraava muutos aiheuttaa itsessään jo niin paljon mietittävää, että kokonaisuuden kannalta saattaisi olla alkuvaiheessa viisaampaa rajata tutkan käyttö koskemaan vain koiran paikantamista.
- Asiaa enemmän mietittyäni olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, etenkin sääntöjen kokonaisuudistusta miettiessäni, että selkeintä olisi, että jos päätetään käyttää, niin käytetään kunnolla. Eli tarvittaessa ihmisaistein tehtyjen havaintojen tukena ja tiettyjen asioiden esim. koiran keskinopeus ja kokonaismatka ylöskirjaamiseen.
- Kertarysäystä on mielessäni noussut puoltamaan myös tuomarikoulutukseen ja sääntökirjaan, maastokorttiin ja muiden papereiden uusimiseen sekä tietokantojen päivittämiseen liittyvä suuri työmäärä. Olisi kova savotta tehdä se kahdesti viiden vuoden aikana, puhumattakaan värkkäämisen aiheuttamasta epätietoisuudesta harrastajakunnassa.

7. Mikäli tutkaa käytettäisi arvosteluun, niin mitä arvostellaan?
- Itse olen sillä kannalla, että tutkasta ei tulisi pyrkiä tekemään suoranaista arvosteluvälinettä.
Paikantimella saatavaa informaatioita tulisi käyttää vain koiran toiminnan havainnointiin, ja havaittua toimintaa verrata koesääntöjen mukaiseen ihannetoimintaan. Mikäli koiran toiminnassa havaitaan tutkalla ei-toivottuja tai käytännön linnunmetsästystä haittaavia piirteitä, tulee sen alentaa myös koiran koesuorituksen arvoa.
- Esim. säännöissä on kuvattu tavoitteeksi asetettu tarkoituksenmukainen hakutyöskentely. Mikäli koiran toiminta ei, esim. yhteydenpidon osalta vastaa tavoiteltavaa toimintaa, vaan koiran sijainti joudutaan toistuvasti selvittämään paikantimella, alentaa se koiran hakutyöskentelypisteitä.
- Samoin, jos paikanninta käytettäessä havaitaan koiran toistuvasti juoksentelevan tiellä, hakeutuvan rakennusten pihapiiriin, olevan ilman ilmeistä syytä pitkiä aikoja ”touhumassa omiaan” ryhmän kuuloetäisyydellä jne.

8. Jos käytetään arvosteluun, niin kuka käyttää?
- Selvintä saattaisi olla, että vastaanotin olisi tuomarilla ja koiranohjaaja saisi sitä halutessaan katsoa.

9. Hyväksytäänkö tutkalla paikannetun koiran lintuhaukut?
- Minun mielestä lähtökohtaisesti ei.

10. Onko sääntöön sisällytettävä tutkankäyttöön liittyvää ohjeistusta ja opastusta?
Tutkan käytöllä (metsästyksellä tutka kaulassa olevalla koiralla) ei ole pitkiä perinteitä, mutta onko mahdollisesti 50 vuoden kuluttua?
- Minusta säännön tulisi omalta osaltaan opastaa ja ohjata tutkan oikeanlaiseen käyttöön, tai ainakin vähentämään tutkan vääränlaista käyttöä, koska siitä seuraa vääjäämättä ongelmia. Nokka kalikassa kiinni lintumetillä kulkeminen ei ole perinteistä toimintaa nyt, eikä tuskin 50 vuoden päästäkään.

JA NYT JOKA JEPPE KESKUSTELEMAAN
Olli Silvennoinen

tkokko
Viestit: 336
Liittynyt: 11 Elo 2004, 22:19

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja tkokko » 18 Tammi 2016, 23:20

Ehdotus. Mikäli apulaitteen tutkan käyttö hyväksyttään, niin voitaisiin luoda uusi koekulttuuri nimeltään perinteinen koe päivitetyin nykysäännöin ja vastaava tutkallinen.
Erilliset kokeet voitaisiin silti pitää samaan aikaan ja saman koeorganisaation toimesta, jolloin vältettäisiin päällekkäisyys. Koelomakkeeseen rastit X oikeisiin kohtiin! Ajan saatossa nähtäisiin mahdollinen muutos jatkoa ajatellen? Pakkasterveisin -32.

peija04
Viestit: 264
Liittynyt: 27 Heinä 2011, 14:48

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja peija04 » 19 Tammi 2016, 09:01

Tämän tyyppisistä asioistakin on keskusteltu. Ei aivan Tapion esityksen mukaisesti, vaan että olisi todellakin hyödyllistä jatkoa ajatellen testata uutta sääntöä vanhan rinnalla vähintään yhden koekauden ajan. Testaaminen voisi tapahtua ennalta sovituissa kokeissa tai ennalta sovittujen tuomarien toimesta. Eli koesuoritus arvosteltaisiin samanaikaisesti kahden eri sisältöisen säännön mukaan, ja vertailtaisi sääntöjen mahdollisia eroavuuksia, koiran saamia loppupisteitä, arvostelun sujuvuutta, sääntöjen tulkittavuutta jne.
Kahta erilaista samaan aikaan voimassa olevaa sääntöä en ole missään tapauksessa kannattamassa, eikä sellainen tulisi ikinä menemään kennelliitossakaan läpi.

Tämäkin Tapion viesti kertoo, että on todellinen tarve kehittää uusi sääntökokonaisuus, jonka kehittämisessä / laatimisessa on alusta asti mukana paikantimen käyttö ja sillä tapahtuva koesuorituksen arvioiminen.
Olli Silvennoinen

Avatar
enp
Viestit: 998
Liittynyt: 02 Elo 2004, 18:47
Paikkakunta: Rovaniemi
Viesti:

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja enp » 19 Tammi 2016, 10:59

peija04 kirjoitti:Eerolle, että joko klapista tullut kuhmu on laskenut. Jos on niin käy koiranet jalostustietojärjestelmässä ja laita hauksi 2010 ja sen jälkeen syntyneet ns. jalostuskelpoiset Suomenpystykorvaurokset, ja käyttökokeen minimivaatimukseksi VOI 1. 2010 ja jälkeen syntyneitä koeikäisiä uroksia on kuitenkin varovasti arvioidenkin vähintään 1200 kpl. En minäkään todellisuudessa osaa olla niin huolissani, kuin mitä tilastot näyttäisivät kertovan. Jotain kuitenkin kannattaisi alkaa tekemään.
Sitä on aika pitkään pihalla ja luetun ymmärtäminenkin voi kärsiä jos yhtäkkiä lyödään ”ällikällä” mutta mielestäni viimeisenä vuosikymmenenä jalostuskelpoisuuteen on eri osa-alueista vähiten vaikuttanut käyttökokeissa käynti.

Ei ole mikään nykyajan tai huonojen koesääntöjen aiheuttama ilmiö, että kokeissa ei käy riittävästi koiria. Niissä käyneetkään eivät kaikki näytä olevan jalostuskelpoisia. Vastaavasti iso osa muilta osin jalostuskelpoisista koirista ei käy koskaan kokeissa. Syyt ovat kustannusten lisäksi aika todennäköisesti nuo mitkä Päiviö toi esille. Meille ”aktiivisimmille” pystykorvamiehille ei juuri ole merkitystä mitä kokeissa käynti maksaa mutta enemmistölle on. Sääntöjen uudelleen kirjoittamista tehokkaammalla sekä nopeammalla tavalla tähän voitaisiin vaikuttaa laskemalla kokeisiin tulo kynnystä ja kustannuksia. Koiran tärkeimmän kokeen eli AVO-kokeen suorittaminen tulisi olla kennelpiirienkin isännöiminä ilmaista.
Lopulta kyse on kuitenkin aina vain valinnoista. Niistä joita me teemme tai jätämme tekemättä.
Eero Niku-Paavo
http://www.rovapystis.net/

Kytösavu
Viestit: 1805
Liittynyt: 15 Elo 2004, 18:38
Paikkakunta: Lapua
Viesti:

Re: LINT sääntöjen päivittäminen

Viesti Kirjoittaja Kytösavu » 19 Tammi 2016, 19:28

Olli on nähnyt kovasti vaivaa asiamme eteen. Samoilla linjoilla ajatusten suhteen ainakin tutkan käytön suhteen. Näkemykset perustuu omiin kokemuksiin niin palkintotuomarina metsässä, kuin omien metsästyskaverien kanssa koettuihin asioihin vuosien varrella ilman tutkaa ja tutkan kanssa.
Tutkan käytöstä muutama kommentti, hieman itseäni toistaen.
Tutka vapaaseen käyttöön, ohjaajan taskuun. Tuomari voi halutessaan pyytää saada katsoa missä koira menee nk. pitemmällä hakulenkillä. Vai onko kyseessä jokin muu toiminto lähialueella, josta ei tulisi palkita hyvillä pisteillä. Viehätyin Ollin sanamuodosta, koiran täytyy aiheuttaa pisteen vähennykset.
Eli ei mitään piste vähennyksiä omistajan toiminnasta, koska kokeessa arvostellaan koiraa, eikä ohjaajaa. Lisäksi jos mennään vähennyksiin jostakin tutkan vilkuilusta, joku tuomari kuitenkin sen katsoo sormien läpi, toinen ei. Ja silloin koirat eivät ole samalla viivalla.
Lyhennettynä, tässä vaiheessa käytettäisiin tutkaa arvostelun tukena, ei itse asiana. Seuraamiset ja haun tarkoituksen mukaisuuden voisi vilkaista tuomarin kanssa tutkasta epäselvissä tilanteissa. Ei pistevähennyksiä.
Sulku kokeesta tunnin kuluttua, kuten ennenkin, ellei koira pidä yhteyttä.
Tutkalöydöllä haettuja haukkuja ei hyväksytä yli kilometristä. Lyhemmältä matkaa kyllä, koska ei ole mitään järkeä rangaista koiraa laadukkaan työn tekemisestä, kuten sen kuuluukin.
Rähkyyttä suunnitellessa kannattaa miettiä, vaikuttaako se muiden elämään ja jättää tekemättä.
pekka.salomaki(at)gmail.com

Vastaa Viestiin