LINT sääntöjen päivittäminen

[MarkkuH]

Nykyiset arvosteluohjeet käyvät mainiosti siltään myös arvosteltaessa paikantimen kanssa, paikannin kun on vain aistivaraisen arvostelun apuväline, ei arvosteluun käytettävän tiedon ainoa lähde. Esim tieto seuraamismatkasta riittää, nopeus/km ei ole merkityksellinen, näköhavainto lähdön ripeydestä riittää, silloin kun sen näkee.

Muutosta sääntöihin tarvitsisi lopulta vain että paikannin sallittu, ja sen käyttö olisi vapaata.

Mielenkiintoista tässä paikannin/tutka keskustelussa on se että hyvin samanlaisena, pitkälti samoin perusteluikin, tämä käytiin 10-20 vuotta sitten hirvipuolella, siellä toteutettiin käytännössäkin tässäkin keskustelussa esille tulleet mm pistevähennykset (sakotukset), käyttökertojen rajoitukset jne. Nyt käyttö on hirvikokeessa vapaata (vapaaehtoistakin) ja ainakin itsestä tuntuu että tämä on paras tähänastisista. Paikannin on hyvä arvostelun apuväline, se kertoo koiran tekemisistä hyvät ja pahat ja maastossa voidaan keskittyä koiran tekemisiin ei siihen mitä koiranohjaaja (tai tuomari) siellä povitaskun tienoilla tai kuusen takana puuhastelee..

[peija04]

On mukavaa, tosin myös kateutta herättävää, huomata muutaman täällä keskustelevan omaavan yliluonnollisia kykyjä. Minuakaan ei todella haittaisi, jos saisin kertakäynnillä neljän tunnin aikana selville minkälaista kunkin koiran haku ja seuraaminen on, siis oikeesti. Itselläni siinä meni vanhaan hyvään aikaan ennen tutkaa omien koirien kanssa pari-kolme vuotta, eli luokkaa sata mettäreissua per koira. Nyt tutka-aikana saatan selvitä viielläkymmenellä reissulla.

Toinen mukava havainto on, että ei sen haun kuulosta oikeastaan niin väliä olevankaan. Tulee mieleen, että onkohan näin kertovalla koskaan hyvää hakijaa ollutkaan. Eihän sillä haulla tietenkään niin merkitystä olekaan, jos on hyvin lintuja ja jos kuletaan vaan niitä samoja tuttuja maisemia.

Olen kuitenkin aivan varma, että jos on kerran, ja etenkin kun on useita kertoja saanut hyvän hakijan kanssa lintuja pyyellä, niin haulla alkaa olemaan väliä. Seuraamisella ei oikeasti olekaan niin väliä, siis sen näkemisellä, koska haukun alkaminen tarkoittaa useimmiten että seurattu on. Ja haukkujahan tulee, kunhan koira vaan hakee.

Kellohan tietenkin kertoo yhteydenottovälin ja silmä näkee mitä näkee. Esimerkkinä kiitettävällä nopeudella liikkuva hakija käy noin kolmekymmentä kertaa kokeen aikana näytillä, ollen tuomarin silmien alla yhteensä ehkä noin puolen tunnin ajan. Näkymättömissä se on siis kolme ja puoli tuntia. Lintuja ei maastossa ole, eli ei saada esim. kuulohavainnoista mitään lisätukea haun arviointiin. Rastit ruutuun ja haku on ysi tai kymppi. Todellisuudessa tuon kolmen ja puolen tunnin aikana on saattanut sattua tai jäädä sattumatta kaikenlaista. Toki oikeasti kiitettävä hakija on koko tuon ajan saattanut töissä ollakin, mutta ei läheskään joka sessukka.

Entäpä pennunottaja? Kiinnostaako häntä mahdollisesti millaiset odotusarvot haun suhteen hänen tulevalla pyyntikaverillaan on?
Entä kasvattaja? Kysytäänkö häneltä millainen hakija pentujen emä on? Ja mitä hän vastaa, ja millä perusteella?

[heidi]

Yksityishenkilönä kirjoittelen.

Mielenkiintoista tässä paikannin/tutka keskustelussa on se että hyvin samanlaisena, pitkälti samoin perusteluikin, tämä käytiin 10-20 vuotta sitten hirvipuolella,

Ja tänä päivänä hirvikokeissa on sitä parempi, mitä vähemmän maastossa "joudutaan" liikkumaan ja "auttamaan" koiraa. Ajokokeissakin koirat työskentelevät itsenäisesti eikä niitä "autella" mukana kulkien. Onko tämä lintukokeidenkin tulevaisuutta, sen aika näyttää.
Kysehän on siitä, millaisen koiran haluamme ja mitä ominaisuuksia arvostamme. Ja millaisen pystykorvan haluamme siirtää tuleville sukupolville.

Samaa mieltä:

Emme koskaan saa täyttä varmuutta joihinkin asioihin ja tekniikasta aukottoman totuuden kertojaa saadaan odotella vielä pitkä tovi linnunhajumolekyylitiheysanalysaattoreineen tuulensuunnan ja -nopeuden ilmaisimella. Näitä odotellessa olisi myös hyvä kouluttaa uusia harrastajia lukemaan koiraansa ja muidenkin koiria. Jos ei kouluttamaan, niin ainakin kertomaan ja valistamaan. Aika äkkiä niistä pääsee kärryille, että kun koira lähtee tuohon suuntaan, niin se tulee tuolta suuunnasta jonkin ajan kuluttua tai jos ei tule, niin siellä tapahtuu kohta jotain tai ei tapahdu ja koira palaa vähän myöhemmin. Mutta töissä se on poissaollessaan ja jos ei ole, niin eipä se niitä pisteitä eikä mitään muutakaan ansaitse muutenkaan. Yksinkertaisesti näinhän se menee.

Toimitaan yhteistyössä koiran kanssa ja opitaan lukemaan toisiamme. Siinä on minulle tämän harrastuksen suola.

Myös Karin kirjoittaman allekirjoitan täysin.

Muuan paikantimen koe-käyttöä puolustava harrastaja piti alta kilometrin hakevaa koiraa lähihakuisena. Jos paikantimen käyttö kokeissa sallii näin laajan, 1-1,5 kilometriin ulottuvan haun, on meidän hakatuissa maisemissa vaikeaa löytää enää montaakaan maastoa, jossa riittäisi kolmen kilometrin leveydeltä kuljettavaa neljäksi tunniksi. Maastomestarin päänvaivaa lisää se, jos ryhmät alkavat seurata koiraa eikä päin vastoin. Ryhmän reittiä on helpompi ennakoida kuin koiran kulkua.

[Timo Kettunen]

Yksityisesti koiran kanssa metsällä ollessa voi kukin vapaasti päättää mitä sen kanssa tekee tai mitä siltä odottaa. Näin pitää ollakin. Toinen asia on kokonaan se, kun koira tuodaan kokeeseen niin pitäisikö arvostelu suorittaa niitä yksilöllisiä tapoja huomioiden tai mukaillen? Ei! Kokeeseen koira tuodaan arvioitavaksi ja näytille. Sitä yksilöllistä ohjaajan "suolaa" peilataan silloin sääntöihin riippumatta siitä mikä se kenenkin "suola" on. Muuten tekeekö se paikantimen käyttö itsessään jo alle kilometrin hakijoista lähihakuisia, kun jonkun mainitaan näin sanoneen?

[MarkkuH]

Heidi tuossa otti esille asian jota moni muukin käyttää "lyömäkkäänä" paikanninta vastaan.

HIrven ja linnunmetsästys haukkuvalla koiralla vaikka aluksi tuntuukin samanlaiselta on kuitenkin merkittävästi erilaista puuhaa.

Saadakseen hirvestä haukun se olisi hyvä löytää vähintään 400-700 m päästä, lähempänä hirvi on usein jo tietoinen "ryhmästä" ja ei jää haukuttavaksi. Ja ampumatilaisuuteen on parempi yritellä vasta noin tunnin haukun jälkeen, helpompi mennä kun hirvi jo rauhoittunut, ja kiirettä ei ole vielä silloinkaan. Eli koiran on se tunti puolitoista vähintään maltettava pysyä poissa sen isännä luota että homma luistasi edes kaatoon asti, saati koemenestykseen.

MIettikääpä samoja tapahtumia millä etäisyydellä ja ajassa ne lintukoiralla on tapahduttava saadakseen pudotuksen tai koeonnistumisen. Ja hirvi saattaa liikkua haukussa ja tulla ammutuksi passilinjassa, lintu ei haukussa tule minnekkään passiin vaikka odottaisi maailman tappiin, sinne lintuhaukulle on mentävä liki aina saadakseen saaliin ja sitä taas luontevasti matka jatkuu ohjaaja ja koira yhtä jalkaa.

Ja tässä ollaan jo aiemmin sanomissani opituissa, ei perityissä asioissa. Suomenpystykorvalla yhteyden pito isäntään on niin sisäänrakennettu että sitä ei paikantimella saa pois, mutta yksittäisen koirayksilön käytöstä koiran omistaja voi muokata, tietoisesti tai tietämättään/ymmärtämättään.

[katy]

Markulle sen verran, ettei hirven ja linnupyynnissä edes äkikseltäänkään oikeastaan ole yhtään mitään samaa. Tämä vertailu minun kohdaltani ei mitenkään viittaa siihen, ainoastaan tutkan käyttöön.

[Karisa]

Markulle sen verran, ettei hirven ja linnupyynnissä edes äkikseltäänkään oikeastaan ole yhtään mitään samaa. Tämä vertailu minun kohdaltani ei mitenkään viittaa siihen, ainoastaan tutkan käyttöön.
Mitähän se katy oikeesti tarkoittaa " ainostaan tutkan käyttöön"

Papalla on jo yli 10 v kokemus tutkasta ja vain positiivisiä kokemuksia.

Suurin huoli tuntuu tutkan vastustajilla olevan, ettei kohta koira pidä yhteyttä isäntään, minusta tämä on konservatiivien höpötystä.
Paikantimen avulla tiedämme tarkkaan esim. koiran haun. Jos ja toivottavasti kun hyväksymme tutkan käytön koiran arvostelussa, niin meillä on tiedossa faktaa mm. koiran hausta; laajahakuiset ja lähihakuiset. eikös tämä on hyvä asia ??

Rauhallista Joulua ja Onnellsita Uutta Vuotta

[enp]

Elokuun -93 pystykorvassa on kirjoitus ”tulevana syksynä haukutaan uusilla LINT-säännöillä. Siinä kerrotaan, että reilun kolmen vuoden aikana toteutettu linnunhaukkukokeiden sääntöuudistus on saatu kaikilta osin päätökseen. Tätä artikkelia on edeltänyt myös ilmoitus koulutuksesta joulukuu -92 pystykorvassa, jossa kerrotaan uusiin linnunhaukkukoesääntöihin liittyvästä valtakunnallisesta koulutuksesta.

Varsinaisesta uudistuksesta ja sen tutkituista vaikutuksista on kerrottu seikkaperäisesti helmikuun -92 lehdessä.

LINNUNMETSÄSTYSKOKEIDEN SÄÄNTÖUUDISTUS LOPPUVAIHEESSA

Linnunmetsästyskokeiden sääntöuudistus on nyt ollut käynnissä lähes kaksi vuotta. Asiaa on käsitelty neljässä valtakunnallisessa palaverissa, kannelpiirit ovat antaneet lausuntonsa ja siitä on kirjoitettu viidesti Pystykorvassa. Ennen em. tilaisuuksia ja lausuntoja asiaa on varmasti käsitelty lukuisissa pienemmissä ryhmissä.

Tehdyt muutokset pohjautuvat enemmistön hyväksyntöihin, sillä useimmista tuloksiin vaikuttavista muutoksista on suoritettu äänestys. Äänestysten tulokset ovat lähes poikkeuksetta olleet varsin yksimielisiä.

Nykyisten ja uusien sääntöjen vertailua on suoritettu vuosien 1986-90 kokeista atk:n avulla (n. 5000 koes.). Uusittuja sääntöjä on myös testattu viime syksynä piirinmestaruuskokeissa ja lohkokarsinnoissa sekä muutamissa muissa kokeissa.

Näin sääntöuudistus dokumenttien mukaan toteutettiin ”konservatiivien” aikaan. Heidän puolustuksekseen voidaan kuitenkin varmuudella todeta, että osaamista ja kokemusta LINT-koetoiminnasta heiltä ei ainakaan ole silloin puuttunut.

Paikantimien käytön väkipakolta tuntuvan ajamisen sijaan, olisi niiden väitetyistä hyödyistä koiran arvosteluun ja esitettyjen uhkakuvien hälventämisen sekä uskottavuuden takia julkaistava edes jonkinlaista tutkittua vertailutietoa ennen paikantimien mahdollista käyttöönottoa LINT-kokeissa. Senhän on moneen kertaan tässäkin keskustelussa väitetty olevan niin helppoa.

[punakone]

No lähestytäänpä tätä aihetta hieman toisesta näkökulmasta vaikka tähän suuntaan. Sääntöpykälä xx.xx:
"Palkintotuomarilla on oikeus asettaa arvostelemalleen koiralle oma (tuttu) paikannuslaite (painorajoitukset huomioon ottaen), jota hän voi käyttää tarvittaessa tukemaan havaintojaan koiran toiminnasta. Koiranohjaajaa hän ei ole oikeutettu ohjeistamaan tahi muuten neuvomaan paikannuslaitteesta saamistaan havainnoista".

[Timo Kettunen]

Ihan hyvä näkökulma, kun koiranohjaajalla itsellään on motiivi testauttaa ja saada näyttö koirastaan, kilpailla ja yrittää mahdollisesti saada se käyttövalioksikin. Kokeiden välityksellä saa vielä koiran tuloksen julkiseksi. Mutta valitettavasti sitä pantaa ei voi ilman koiranohjaajan suostumusta koiran kaulaan laittaa. Oletan, että omaisuuden suojaan voidaan vedota.

[Timo Kettunen]

Edelliseen vielä: Onhan näitä kokeita, joissa osanottoa on tavalla tai toisella rajattu. En näkisi mitään estettä sille, että kun ennakolta ilmoitetaan, että kokeeseen osallistuminen edellyttää paikantimen käyttöä niin silloin kokeeseen ei voi ilman sen käyttöön suostumusta osallistua.

[enp]

... En näkisi mitään estettä sille, että kun ennakolta ilmoitetaan, että kokeeseen osallistuminen edellyttää paikantimen käyttöä niin silloin kokeeseen ei voi ilman sen käyttöön suostumusta osallistua.

LINT-kokeet anotaan Kennelliitolta ja ns. "sinisen kirjan" mukaan rajoitus asiat menee seuraavasti
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ohje rajoituksista kannelpiirien/Kannelliiton myöntämissä kokeissa
Hyväksytty Kennelliiton hallituksessa 7.12.1995, voimassa 1.1.1996 alkaen

Seuraavat rajoitusmääräykset koskevat kaikkia kennelpiirien ja/tai Suomen Kennelliiton myöntämiä virallisia kokeita.

Yleinen periaate on, että vain maksetut ilmoittautumiset huomioidaan. Poikkeukset mainittava koeanomuksessa. Kokeen
osallistujamäärän ollessa rajoitettu valinta suoritetaan maksetut ilmoittautumiset ilmoittautumisjärjestyksessä, rajoitukset huomioon
ottaen.

1. Yleinen koe/osanotto ei rajoitettu
Kaikille avoin koe tai kilpailu huomioiden koemuodon sääntöjen määräykset mm. osallistumisoikeuden omaavista roduista, koelajeista ja luokista sekä osallistujien vähimmäismäärästä kokeeseen tai kilpailuun.

2. Yleinen koe/rajoitettu osanotto
2.1 Koiramäärää koskeva rajoitus
2.1.1 enintään ennalta ilmoitettu määrä koiria
2.2 Muu määrää koskeva rajoitus
2.2.1 vain määrätyn tuloksen saavuttaneet koirat
2.2.2 otteluun/kilpailuun osallistuvilla koirilla etusija (ottelu/kilpailu mainittava koeanomuksessa)
2.2.3 karsintakokeiden perusteella valitut koirat
2.2.4 osallistumisoikeus, saavutettuaan koesäännön edellyttämät koetulokset
2.2.5 piirinmestaruuskoesääntöjen edellyttämä oikeus osallistua (mahd. karsinta)
2.3 Rajoitukset useampiosaisissa kokeissa
2.3.1 määrätty määrä parhaita koiria pääsee jatkoon
2.3.2 määrätyn tuloksen saaneet koirat pääsevät jatkoon
2.3.3 tuomarin karsinnan perusteella valitsemat koirat pääsevät jatkoon
2.4 Rotuun perustuva rajoitus
2.4.1 vain nimetylle rodulle
2.4.2 etusija nimetyllä rodulla/ nimetyillä roduilla
2.5 Yhdistyksen jäsenyyteen perustuva rajoitus
2.5.1 etusijajärjestävän yhdistyksenjäsenillä

3. Jäsentenvälinen koe. Rajoittamaton osanotto tai rajoitettu osanotto (Kennelliiton jäsenyhdistyksen jäsenten välinen koe)
3 .1.1 vain nimetyn yhdistyksen jäsenille
3 .1.2 vain nimetyn yhdistyksen jäsenille, enintään ilmoitetulle määrälle koiria
Muulla tavoin rajoitettuja kokeita myönnetään vain Kennelliiton luvalla. (Käsitellään Koe ja kilpailutoimikunnassa).

[Timo Kettunen]

Vaikeutettuako järjestystäkö tähän tapaukseen haet vai mihin edellisellä pyrit?

[punakone]

Mutta valitettavasti sitä pantaa ei voi ilman koiranohjaajan suostumusta koiran kaulaan laittaa. Oletan, että omaisuuden suojaan voidaan vedota.

Hmm ?!? Jos säännöissä sanotaan että tuomari voi paikantimen koiran kaulaan laittaa, niin eikös koiranohjaaja kokeeseen tullessaan hyväksy asian ?

[Timo Kettunen]

Kun ja jos yhdistyksen koesääntö rajoittaisi yksilön omaisuuden suojaa niin ei se mielestäni päde ilman suostumusta. Yhdistyksen sääntöähän ei vastaavassa tilanteessa tulisi hyväksytyksi.