Nartun säkäkorkeudet muilla?

[lillijaviivi]

Terve!
Minkäs kokoisia narttuja Teillä on ?

Meidän Viivi on aina näyttänytkin vähän "isolta", oli pentueen isoin aikanaan.
Kajaanin näyttelyssä mitattiin korkeudeksi 45 cm, joka on 3 senttiä "ihannesäkää" korkeampi (42cm +-2cm).

Ajatuksissani olisi Viivin pennuttaminen, ja Ruotsissa olisi sulhasehdokaskin tiedossa, mutta hän on 46cm korkea.
Tämä ei liene hyvä idea?
Onko kokemuksia muilla miten koko periytyy, vai onko vain tsäkällä osuutta?

Vaihtoehtona tietenkin myös sterilisaatio, mutta kun haluaisin jatkuvuutta meidän Viiville, ennen kuin sudet tappavat sen.
(asun ja metsästän Kuhmossa).

http://viivipohjis.blogspot.com/

Terv Tomppa

[pasikalevi]

Omistan kolme pohjisnarttua ja koot pienimmästä suurimpaan 40, 42 ja 43 cm.

Astutin yhdistelmän, jossa emän korkeus oli 42 cm ja isän korkeus oli n. 43-44 cm.
Pentueessa oli yhteensä viisi narttua ja kaikki jäivät lähelle alarajaa eli 40 cm. Korkein taisi olla 41 cm.

Toisessa yhdistelmässä sama narttu emänä, mutta uroksen korkeus oli 47 cm. Tuloksena oli että kaikki 5 pentua yli keskiarvon. Pienin narttu oli 43 cm ja suurin 44 cm.
Urokset olivat keskikokoa hiukan suurempia.

Eli nähdäkseni uros periyttää kokoa aika voimakkaasti. Jos molemmat ovat isokokoisia, voi lopputulos olla mitä vain.

[Taiga]

Moi.
Mitäs tuomari sanoi koirasi "yli-korkeudesta"?

[PM]

Viivin emä on tunnetusti suuria koiria kasvattavasta Riekkorannan kennelistä.

Emää eikä sen pentusisaria ei ole käytetty näyttelyssä, Pevisassa osin kylläkin. Ja pentuja on teetetty.
Mikähän on syynä, että näyttelyt ovat jääneet väliin?

Emän puolisisar on hylätty liian suuren koon vuoksi pariinkiin kertaan.

Lisäksi on pari muutakin asiaa, joden vuoksi on syytä ottaa yhteys jalostusneuvontaan hyvissä avoin ennen aiottua paritusta.

Koirat niinkuin ihmisetkin perivät ominaisuutensa molemmilta vanhemmiltaan. Muu puhe on huulenheittoa ajan kuluksi. Vasta rotuunotetuista pohjiksista on vaikea saada tietää minkäkokoisia koiria on siellä esivanhempien joukossa ollut.

[lillijaviivi]

Moi.
Mitäs tuomari sanoi koirasi "yli-korkeudesta"?

Tuomari: Marja Talvitie
Kookas, hieman takakorkea, riittävästi edestä ja takaa kulm, mutta kovin lyhyt ja laskeva lantioinen tyttö.
Hyvä pää ja ilme. Hyvä karva, hieman voimakkaasti värittynyt.

Laatuarvostelun HYVÄ sai kuitenkin, (ei oikein tykännyt näyttelyhommista).
Sitä ihmettelin itsekin, kuinka koira voi saada H, vaikka on rotumääritelmän mukaan liian iso?

Tuomari ymmärsi kuitenkin, että koira on mettäkoira. Totesi, että Viivi taitaa viihtyä paremmin mettässä

Tomppa

[PM]

Käsittääkseni missään ei voi olla sellaista koulutustilaisuutta näyttelyssä arvosteleville tuomareille, jossa voitaisiin oikeuttaa palkitsemaan ylikorkeat koirat. Merja Talvitie on ottanut oikeuden omiin käsiinsä.

Olen keskustellut paljon pystykorvaisen koirien rakenteesta ja arvostelusta kokeneen ruotsalaisen näyttelytuomarin Tore Strandgårdin kanssa. Hän on sitä mieltä, että tuomreille tulisi järjestää nykyistä enemmän yhteistä koulutusta ja vieläpä yli rajojen. Näin tulisi pystykorvaiset arvosteltua samalla tavalla suhteellisen suppealla levinnäisyysalueellaan.

Lisäksi tuomareiden rohkeutta arvostella koira rotumääritelmän mukaisesti tulisi lisätä. Hänen mielestään pelätään liiaksi suosion ja samalla kysynnän hiipumista tuomaritehtäviin. Mutta kun kaikki arvostelisivat rotumääritelän mukaisesti, niin tästäkään ei olisi pelkoa. Todelliseksi voittajaksi tulisi kyseinen rotu.

Osallistuin muutamia vuosia sitten aika voimakkaasikkin tämän rodun kokokeskusteluun. Muistan niiltäkin ajoilta erään tuomarin arvostelun: ..... 2 cm ylikorkea , toinen palkinto. Taidampa muistaa koiran sekä tuomarin nimetkin. Minulla on sellainen muistikuva jostakin, että tuomareiden koulutuksessa olisi puututtu tämän rodun kokoon ja se näkyi ainakin jonkin aikaa arvosteluissa. Hyl lisääntyi. Mutta oli lisääntynyt sen aihekkin.

Näin niihin aikoihin erään todella reilusti ylikorkean pohjisuroksen, jolla ei ollut näyttelykäyntiä. Koiran koosta keskustellessamme omistaja kertoi kasvattajan sanoneen, että tässä rodussa sallitaan 2 cm:n ylikorkeus.

[lillijaviivi]

Rotumääritelmän mukaan:
KOKO JA PAINO:
Säkäkorkeus: Ihannesäkäkorkeus on uroksilla 45 cm ja nartuilla 42 cm. Sallittu
poikkeama ± 2 cm.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna
virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin
sekä kykyyn toimia perinteisessä käyttötarkoituksessa.
VAKAVAT VIRHEET:
· Lihanvärinen tai maksanruskea kirsu
· Muiden kuin P1-hampaiden puuttuminen
· Punaruskeat merkit (tan-merkit)
· Pilkullisuus
HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
· Vihaisuus tai liiallinen arkuus
· Töpöhäntä
Rotumääritelmän mukaan "ylikorkea" on virhe, mutta ei hylkäävä virhe. (ei edes vakava virhe).

Tämän mukaan tuomari arvosteli "ihan oikein", eikä ottanut oikeutta omiin käsiin.
Mainittakoon, että samassa näyttelyssä tuomari jakoi myös T ja HYL, eli ei pelännyt "arvostella".
Itse olen kuitenkin tyytyväinen koiraani, mikä on minulle pääasia.

[PM]

Niinhän se -piip- raamattua lukee.

Mitähän tarkoittaa: SALLITTU poikkeama plus miinus 2 cm ?

Mikä on sallitun vastakohta ?

[Samm]

Voisi olettaa, että sallitulla korkeudella voi saada näyttelystä erinomaisen, ylikorkeus tai alikorkeus on virhe, mutta ei missään nimessä hylkäävä. Pudottaa laatuarvostelutulosta ehkäpä pykälällä tai jopa kahdella pahassa tapauksessa. Samanlainen virhehän se koko on kuin muutkin virheet. Tuomarin ei minusta kuulu hylätä lievästi yli/alikorkeaa koiraa, kun tällaista ei missään nimessä ole mainittu ppk:n rotumääritelmässä edes vakavana virheenä - miksi muuten hyvärakenteinen koira pitäisi hylätä? Ppk:n geenipooli ei ole mitenkään laaja ja rotuunotettuja (ja rotuunotetuissa ylikorkeita) on reilusti, joten ei ole mitään järkeä karsia näitä jalostuksesta pois koon takia, vaan jalostaa järkevästi hieman pienempää kokoa ihannoiden - eli isoa koiraa ei käytetä toiselle isolle, ja selvitetään kumppanin lähisukulaisten kokoa. Eli jalostusneuvontaa reilusti avuksi.

Aloittajalle suosittelisin jalostusneuvonnan kanssa sopivan kumppanin etsimistä jos niikseen tulee. Ihannekokoinen tai hieman pienempi uros, jolla lähisuku ihannesukuisia. Ihannekokoinen tai pienempikin koira voi periyttää ison koon aiheuttavaa geeniä, jos sellainen jossakin koiran taustalla on. Siksi on tärkeää tutkia myös sukua eikä vain koiraa itseään.

[lillijaviivi]

Jatketaas vähäsen vielä keskustelua (useampikin voisi osallistua)
Onkos tätä vaihtoehtoa koskaan mietitty: maailma kehittyy kokoajan ja sen mukana myös ihmisten hyvinvointi (ja koirien), ajattelin lähinnä ravintoa ja ravintoarvoja.
Ihmispituuden (ihmisen säkäkorkeus) keskiarvo lienee venähtänyt jonkin verran viimeisten 50-v ajalla, muistan omat isovanhemmat suht pienikokoisina.
Sen lisäksi kaikenmaailman viimeisenpäälle tutkitut koiranruuat, jotka takaavat lähestulkoon koiralle kuin koiralle mitä ihmeellisimpiä ominaisuuksia.
Tästä aiheesta olisi mukava kuulla rakentavaa keskustelua, olenko totaalisen väärässä?
Minkäkokoisia oli pohjikset 50-v sitten ?

Nyt lähden mökille Viivin kanssa saunomaan ja metsämyyriä tappamaan, palaan foorumille 2.5

Hauskaa Vappua!

Tomppa

[PM]

Voisi olettaa, että sallitulla korkeudella voi saada näyttelystä erinomaisen, ylikorkeus tai alikorkeus on virhe, mutta ei missään nimessä hylkäävä. Pudottaa laatuarvostelutulosta ehkäpä pykälällä tai jopa kahdella pahassa tapauksessa. Samanlainen virhehän se koko on kuin muutkin virheet. Tuomarin ei minusta kuulu hylätä lievästi yli/alikorkeaa koiraa, kun tällaista ei missään nimessä ole mainittu ppk:n rotumääritelmässä edes vakavana virheenä - miksi muuten hyvärakenteinen koira pitäisi hylätä?.....

Saattaapi olla, että näyttelytuomareiden arvosteluohjeet ovat hieman erilaiset kuin Samm:in olettamukset.
Näyttelyssä verrataan koiraa rotumääritelmään.
Kun ylkorkeita jopa palkitaan, niin silloin ei anneta signaalia, että ollaan väärällä polulla.

Kun suunnittelee koiran kasvatusta ja on saanut kennelnimen sekä samalla allekirjoittanut kasvattajasitoomuksen, kannattaa tutustua tuon sitoomuksen sisältöön - Kasvattaa rodunomaisia koiria.
Tämän tulisi velvoittaa myös niitäkin, jotka eivät ole ko. paperia allekirjoittaneet, mutta aikovat tuotoksensa rekisteröidä.

[Samm]

Jos tuomareiden ohjeistus ja rotumääritelmä eroavat merkittävästi tulkinnallisesti toisistaan, olisi jompaa kumpaa aika päivittää. Ei 'virheellisen' koiran hyvää tulosta tarvitse saada, mutta ei lievästi ylikorkeaa koiraa välttämättä tarvitse hylätäkään. Tietysti jokainen virhe vaikuttaa laatuarvosteluun ja palkintoon, ja niin kuuluukin olla. Joka tuomari tuntuu katsovan sitä mikä on omaan silmään tärkeää - näkeehän tuon jo siinä että sama koira voi peräkkäisinä viikonloppuina tai päivinä saada eri tuomareilta kahta tai kolmeakin eri palkintoa. Joku hylkää ylikorkean, toinen palkitsee pari sijaa huonommalla kuin mitä koira normaalikorkuisena saisi. Jotkut tuomarit tuntuvat tarjoavan koiralle hylsyä jopa siitä "sallitusta" +2cm korkeudesta. LINT/HIRV VOI-kokeisiin vaaditaan vähintään tyydyttävä palkinto näyttelystä - eikö muuten erinomainen/erittäin hyvä mutta hieman ylikorkea koira voi saavuttaa edes tätä, että voisi osallistua VOI-kokeisiin?
Pohjoismaiden yhteistyössä toteutettu tuomarikoulutus olisi oikein hyvä idea - kun vaan saataisiin edes nämä suomalaiset tuomarit samalle linjalle. Jokaisella on ne oman silmän mieltymyksensä, enkä tiedä voidaanko niitä koulutuksella miten paljon hälventää. Faktahan on, että myös näyttelytuomarit ovat objektiivisia ihmisiä. Kyllähän se hämmentää kun yksi tuomari sanoo koirasta "tummat silmät, kaunis häntä, kaunis turkki" ja toinen tuumaa kuukauden päästä jotta "silmät saisivat olla tummemmat, häntä saisi olla kiertynyt tiiviimmin, karvapeite pehmeää". Arviointi ja jalostus kun vaan eivät ole yksiselitteisiä. Hyvällä, valikoivalla ja asiantuntevalla jalostuksella koko saadaan oikein hyvin pidettyä kurissa. Jalostuskoirissa on varmasti isompiakin ongelmia kuin joillakin lievääkin lievempi ylikorkeus. Ylikorkeakin koira voi saada tasapainoisen kokoisia pentuja.

Rotumääritelmä:
"Virheet: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin sekä kykyyn toimia perinteisessä käyttötarkoituksessa."
Ja lisäksi mainittu vakavat ja hylkäävät virheet, jotka jo esille tulivatkin, eikä kummassakaan listassa ollut mainittu yli- tai alikorkeutta. Eli suhteutetaan virheen vakavuuteen. Joku sentin ylikorkeus muuten tasapainoiselle koiralle on minusta paljon lievempi ulkonäöllinen virhe kuin esimerkiksi lihanvärinen kirsu tai töpöhäntä - eikä millään tavalla vaikuta koiran terveyteen tai käyttötarkoitukseen.

[Ksoin]

Tässä Kajaanin näyttelyssä 21.4. itsekin mukana olleena, osallistuen koiran kanssa. Tomppa, juteltiinkin siinä kehän reunalla. HYL saaneella koiralla oli käsittääkseni purentavirhe, kun niitä hampaita tuomari tutki moneen kertaa ja viittoi käsillään. Arvosteluahan hän ei kertonut yleisölle, joka on minusta tosi harmillista, sillä olisi tosi hyvä kuulla tuomarin kertovan mielipide koiran ulkomuodosta kehän reunalla kaikille, jotka siinä seisoskelee tietyssä nurkassa, mutta näköjään jokaisella oma tyylinsä!
Koiran joka sai T , tunnen hyvin ja ei ole kyse ylikorkeudesta, mutta kovin niitä pikkuvirheitä meillekin lueteltiin
Meidänkin Hero menetti 1 cm korkeudestaan, ollen aina ennen 45 cm...ihmeen napakasti mittakeppi painui, mutta tää on tätä

[MJH]

Sen verran koko asiasta 70- luvullla rotuunotettu narttu viku http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 0002%2F114 oli 46 cm korkea. Eli eipä ppk koko ole kovin karannut neljässäkymmenessä vuodessa liian isoksi

M Herraniemi