PPK metsästyskuvia/tarinoita

Tämän otsikon alla keskustellaan pohjanpystykorviin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
Heini
Viestit: 518
Liittynyt: 04 Elo 2004, 20:52
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja Heini » 11 Loka 2012, 22:22

Neljä päivää taas kuljettu metsällä, jahdin alussa oli kolmen päivän putki ja välillä käyty hmm, neljä yksittäistä pienempää reissua syyskuun ollessa muuten kiireinen. Alussa pääsi Eetu-vanhuskin 13v mukaan ja mukavasti se vielä lintuja löysi, vaikkei kuulekaan niitä enää, mutta haukuilta vältyttiin. Oravan olisin sille päässyt pudottamaan ja olisinkin, jos niitten jahti ei alkais vasta joulukuussa.. Haku Eetulla ei ole enää kummoista, eikä kuntokaan sen puoleen, joten on käyty vain lyhyitä lenkkejä, 1-2 h yleensä kerrallaan ja se on hyvin riittänyt viemään mehut koirasta. Harmi, että talvinen selkävaiva iski nyt taas pari viikkoa sitten uusiksi, eikä ole enää voinut irti päästää, saa nähdä tepsikö lääkekuuri vai joko on metsälenkit Eetun osalta juostu.

Mintan kanssa ei ole myöskään ollut kovin kummoisia tapahtumia. Alkukausi meni juoksussa, joten kun lintujahti alkoi, niin koira oli edelleen ihan kesäkunnossa, kun ei tuota niin paljon joutanut pyöräilyttään, että olis korvannut vapaana juoksemista. Hävettävän vähiin muutenkin tänä kesänä jäi pyöräilytys, kun Minta oli lähinnä lapsenlikkana Ruuti-pennulle ja vietti kesälomaa. Noh, nuori koira ja hyvässä peruskunnossa, niin se onneksi kuntoutuukin nopeasti, kun pikkulenkeillä aloitettiin. Tähän asti syksyn parhaat haukut on tullut 22-23.9. haukkukokeissa Syötteellä & Taivalkoskella, kahtena päivänä yht. 3 kymppiminuuttista (teeri x 2 ja metso) sekä kolme lyhempää haukkua teerista ja pyistä. Käytännön metsälläpä haukkuja ei juuri ole ollutkaan, no toteamattomia kyllä, mutta sen lisäksi vain tyhjiä ja/tai oravahaukkuja (raivostuttavan paljon). Liikaherkkyyttä tuolla on ihan reippaasti, paheni vain viime syksyisten pudotusten jälkeen.. Isot linnut on olleet pääosin hukassa, syksyn aikana törmätty vain yhteen teeripoikueeseen ja muuten on olleet yksittäisiä tai 2-3 linnun porukoita. Tällä viikolla löydettiin parit pienet teeriparvet, mutta kestivät haukkua semmoiset viisi sekuntia. Pyitä on edelleen jahdattu aina kun kohdalle sattunut, Minta on niiden perään innokas, mutta ei enää kovin sitkeä, vaan haukahtelee myös vähän turhia ja jättää sitten leikin sikseen, mutta itse en vielä ole valmis pyitä hylkäämään, kun niitä on hirveästi tuolla metsästysmailla ja muita lintuja ei kerta näy. Ja onhan se pyyn liha parhaimman makuista :)

Ruuti-pentu on nyt 4kk ja ei olla montaa varsinaista metsälenkkiä vielä käyty, mutta lähes joka paikassa se on lenkkeillessä ollut vapaana ja aina välillä toki pieniä poikkeamia tehty oikeaan metsäänkin, 30min-2h lenkkejä. Ollaan suosittu polkuja ja metsäuria, kun heti vähän raskaammassa maastossa pentuparka jää pyörimään jalkoihin. Avoimessa, helpommassa maastossa alkoi nyt jo erilailla irtautua, saattoi pari minuuttiakin olla itsekseen kauempana, jopa 50m päässä - vaatimatonta verrattuna Mintaan, joka tuon ikäisenä vedätti jo pian vartin lenkkejä, mutta mukavampi näin - saisi Ruutista tullakin vähän lähihakuisempi kuin tuosta Mintasta. Kehitys on kuitenkin ollut nopeaa, ma-iltana Ruuti teki ensimmäisen lintulöytönsä, kun pyy karkkosi meidän edestä ja Ruutin mennessä tutkimaan hajuja, se löysi vähän matkan päästä toisenkin ja seurasi sitä vähän matkaa innolla. Seuraavana päivänä meidän edestä taas karkkosi teeri tai metso ja Ruutihan säntäsi perään reippaasti, tuli sitten takaisin nuohoamaan jälkiä ja kävi sitten ensimmäisen melkein hakulenkkinsä ;) Ja seuraavana päivänä eli eilen käytiin sitten taas pieni lenkki, jonka aikana Ruuti teki jo vähän selkeämpää hakulenkkiä ja löysi taas yhden pyyn, joka hävisi metsään.
Kun oltiin vajaa tunti kuljettu, ajattelin pitää tauon kunhan löytyy sopiva paikka ja yhtäkkiä meidän vierestä räpsähtikin pyy lentoon. Ruutihan säntäsi perään ja minäkin lähdin heti kävelemään sinne päin. Yhtäkkiä näin toisen pyyn istuvan edessäni hyvällä hollilla ja pysähdyin, samalla Ruuti aloitti haukun toisesta linnusta n. 30 metriä etempänä. Olin oikein iloissani siitä, olihan se pennun ensimmäinen haukku! Samalla kuitenkin jännitin, että mitähän tässä tekisi, en kyllä voi lähestyä haukkua, kun tuo välissä oleva lintu lähtee sitten samantien, mutta onneksi ei tarvinutkaan. Ruutin haukkuma lintu kesti haukussa ehkä 10 sekuntia, karkkosi ja lensi kaverinsa seuraksi viereiseen puuhun! Sekin tuli kohtuu hyvälle hollille, mutta aiemmin hoksaamani lintu oli kuitenkin paremmin näkyvissä, joten nostin haulikon valmiiksi ja odotin, tulisiko koira vielä uudestaan haukkumaan. Ja tulihan se, pentu kirmasi oikean puun alle ja aloitti taas haukun, jolloin minä tipautin sen pyyn! Tuskinpa koira ehti hoksata, että sieltä tippuikin väärä lintu alas ;) Ruuti vähän säpsähti pamausta, tuli minun luokse hieman surkean näköisenä, mutta tokeni äkkiä kun säntäsin kehuen ja koiraa usuttaen puun alle, jossa pyy vielä vähän aikaa sätki. Äkkiäpä pennulla hävisi muut asiat mielestä, kun hoksasi linnun ja iski kiinni, meinasipa jopa pienen riepottelun jälkeen yrittää pihistää linnun itselleen. Sitten kaikessa rauhassa suolisteltiin lintu, Ruuti yritti kovasti auttaa tekemällä yllätyshyökkäyksiä siitä sivusta aina kun odota-käskyn vaikutus oli lakannut :D , pentu sai toki asianmukaiset makupalat ja sitten lähdettiin kotia kohti ja pidettiin se evästauko vielä siinä matkalla. Aika mahtava tuuri oli meillä kyllä, saa nyt nähdä miten pentu tuosta kehittyy. Tämä sattui muuten just Mintan ensipudotuksen vuosipäivänä. =)

Kuva
Ruuti ja ekaan haukkuun saatu eka pudotus :)
Heini Lehisto

Powder
Viestit: 57
Liittynyt: 13 Syys 2011, 12:06

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja Powder » 12 Loka 2012, 12:10

Mukavaa että Heinillä on ollu tuurit on ollut kohillaan :thumbsup:

Valitettavasti Ruutin "lähes kaimalta" se tiputus edelleen puuttuu. Lintuja ollaan löydetty varmasti yli 30 mutta se pudotus tuntuu olevan vain niin -piip- tiukassa. 2 kertaa on käyny niin että olen kuullut linnun laskeutuvan puuhun mutta niin nekin tilanteet ovat rauenneet. Nuo molemmat menee oman kokemattomuuden piikkiin :oops:

Meillä käy aika monesti niin että Ruuti löytää linnun ja seuraa sitä sitten 50-150m jonka jälkeen alkaa haukku. Tuota haukkua kestää hetken kunnes se loppuu... ja kun lopulta hiippailen paikalle nii löydän koiran hakevan lintua/jälkiä maasta. En ole nähny tai kuullu lintua lähtevän puusta näiden tilanteiden jälkeen joten itelle on vähän arvoitus että mitä tuolloin on tapahtunut.

No, eikkään se aurinko paista vielä risukasaankin :?

Olen yrittäny omia ja Ruutin ajatuksia kirjailla tuonne meän webbisivuille, käykää tsekkaileen jos on tekemisen puutetta
Sakari Siponen & ppn Ruuti
www.hallamaan.com

mkmk
Viestit: 24
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 14:25

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja mkmk » 14 Loka 2012, 21:58

Eipä menny tänään mettäreissu niinku heinillä :?

Käväsin taigan kans metillä ja löydettiin pyypoikuus. Aikamme sitä pöllyytettiin ja taiga juoksenteli pyitten perässä mutta ei saanu haukkua aikaseksi kunnes alko sellanen haukku ettei tosikaan. Hiippailin koiraa kohti ja näin että haukkuu yhteen puuhun. Sellaseen harvaan mäntyyn jonka vieressä oli kuusi. Katselin ja hiippailin pikku hiljaa lähemmäs. Koirasta näki että jotain sillä siinä on, mutta ei vain mitään näkyny vaikka vieressä jo olin. Etin ja etin mutta ei mitään. Sanoin sit koiralle että ei siellä mitään ole ja potkasin puuta. P*****LE! :oops: Pyy lähti siitä puusta muutaman metrin korkeudesta!!! Ei voi käsittää miten se ittensä siihen puuhun kätki ja vielä niin harva puu. No eipä mitään. Taiga sai siitä uusinta haukun noin 100m päähän. Pyyhälsin paikalle pikkuhiljaa ku oli nyt samanlainen haukku ku äsken ja arvelin että sillä tosiaan on lintu haukussa. Tosi hyvää haukkua oli koko ajan ku olin jo lähes koiran vieressä ku näin pyyn noin 10m päässä ihan selvällä paikalla ja koira ei meinannu pysyä nahoissaan ku haukku sitä. No .308 pamahti ja P*****LE! :shock: Vain kaks höyhentä leijaa alas ku pyy lähtee lentoon. Taiga säntäs perään ja sai vielä haukun mutta sitten se hävis. Pölisteltiin vielä samanlaisia haukkuja muista pyistä mutta ampumatilaisuutta ei tullu. Jotaki taigalla kuitenki napsahti ku tosi hyvin alko haukkumaan nyt puuhun. Ennen ollu sellasta 0-2min epävarmaa haukkua mutta nyt haukku 5-10min noita pyitä aika tarkkaan merkattuina. No jospa sitä ei ite kolmatta kertaa peräkkäin töppäilis niin uskon että pian saa sen kunnon pudotuksen aikaseksi.

itelle tuli matkaa 4,5km ja koira juoksenteli 26,5km.
M a t t i
Kes kin ark aus

Powder
Viestit: 57
Liittynyt: 13 Syys 2011, 12:06

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja Powder » 15 Loka 2012, 22:33

Tapahtumarikas vkloppu takana. Lauantaina emännöitiin synttärijuhlia, ohjelmassa oli kakkukahvia ja sitten taas kakkua ja kahvia. Perusteellisen tankkauksen jälkeen koitti viimein sateen nuhruinen sunnuntai-aamu, jahtipäivä. Lähdettiin Ruutin kans liikkeelle ennen auringon nousua tietopaikalle, jossa ollaan tällä syksylle käyty useampaan kertaan ja josta on aina löydetty haukuttavaa. Eikä tullu tyhjää reissua nytkään...

Kerettiin autolta vajaa 500 metriä kun haukku kajahti ilmoille... Minä innokkaasti tutkaa katseleen että missä koira tarkallaan luuraa. Eihän se missä luurannut vaan kiiti tuhatta ja sataa jäniksen perässä. Ajo ei onneks kauaa kestäny ja sain Ruutin pillillä ensimmäiseltä "hukalta" pois. Matka jatkui hissukseen kunnes yhtäkkiä kiivas haukku alkoi uudelleen, nyt tutkaa ei tarvinnut katsoa... jänishän siellä taas. Tällä kertaa ajo meni pidemmälle mutta onneks Ruuti hukkas jäniksen ennenkuin kerkes vilkkaalle tielle. Tämä kuitenkin säikäytti sen verran että päätin ottaa suunnan autolle. Autolle tullessa törmättiin vielä 2 jänikseen, eli löydettiin tuolla yhdellä reissulla 4 jänistä!

Kotia päästyä tutkailtiin kalenterista sopivia ajokokeita. Lohiajot oli kerenny jo tälle vuodelle mennä joten jotain muuta pitäis keksiä. Onneks saatiin kyyti tuohon vähän matkan päähän josta sitten käveltäis kotia. Eikä keretty kauaa kävellä kuin ensimmäinen lintu löydettiin. Pitkään sitä haettiin mutta ilmeisesti ei se ei jäänyt samoihin maisemiin. Pian tämän jälkeen löydettiin akka teeri mutta haukkuun ei halunnut sekään. Loppumatkasta Ruuti löysi vielä "pommikoneen" kokoisen meton joka piti henkensä sekin.

Vaikka sunnuntaina löydettin 4 jänistä ja 3 lintua, oli lintumiehen keitto kasvispainotteinen, tälläkin kertaa.

Maanataina päätettiin tehdä poikkeus ja lähteä peräkkäisenä päivänä käymään mettällä. Metolta pitäis saada revanssi.

Käveltiin suunnilleen sama reitti(mutta eri suuntaan) kuin sunnuntaina mutta linnut pysyi piilossa. Lopuksi päätettiin tehdä vielä pieni koukku ennenkuin soitettais auto hakemaan. Lähestyttiin hyväksi havaittua lintupaikkaa kun Ruuti lähti tekeen hakulenkkiään. Seurasin hakua tutkasta ja huomasin Ruutin menevän juuri siitä mistä linnut on aiemmin yllätetty. Haukku voisi alkaa hetkellä millä hyvänsä...

Ja niin se alkoi. Pari askelta kerkesin innostuksissani jo ottaa ennenkuin vilkaisin tutkaan. Jänis! Otin samantien puhelun ja tilasin mittariauton hakeen meidät kotia. Puhelun aikana kuuntelin toisella korvalla Ruutin komeaa ajoa, tästä sais isännän ajokoirakin ottaa mallia. Mettäkoneen uraa pitkin lompsiessa tulin kohtaan jonka Ruuti oli ajon aikana ylittäny. Katsoin tutkasta tarkan kohdan ja aloin katselemaan näkyiskö jälkiä. Komeat jäljet löytyikin, tuskin oli edes mullikka. Eli tälläkertaa ajossa olikin hirvi :)

Sanotaan Pohjisten olevan "kaiken viljan koiria". Pakkokait se on uskoa :)
Sakari Siponen & ppn Ruuti
www.hallamaan.com

kertalaaki
Viestit: 93
Liittynyt: 06 Elo 2004, 01:48

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja kertalaaki » 16 Loka 2012, 21:38

Onko ajokoirajärjestöllä olemassa kotisivuja ?
Antti Mäkinen

sepedeus
Viestit: 370
Liittynyt: 05 Heinä 2006, 21:14
Paikkakunta: Rovaniemi

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja sepedeus » 17 Loka 2012, 10:08

Olet sinä laaki melkoisen -piip- mies, ei voi muuta todeta.
Kommenttisi ovat turhan usein juuri vain tuollaisia.
Olisi parempi olla hiljaa jos ei ole muuta sanottavaa.
"Hurtta martta sopuli kopuli pystykorva jyskyleuka..."

rovaniemihunter
Viestit: 45
Liittynyt: 09 Huhti 2010, 20:12

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja rovaniemihunter » 18 Loka 2012, 20:41

http://miikahff.blogspot.fi


En jaksanut kirjoittaa blogiin tarinaa tiputuksista, ku ois jollaki ollu varmaan jotaki kitistävää täällä taas.. :twisted:
Kuvat puhukoon.
M. Taskinen
Pohjanpystykorva Uros 'Ruska'

sepedeus
Viestit: 370
Liittynyt: 05 Heinä 2006, 21:14
Paikkakunta: Rovaniemi

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja sepedeus » 19 Loka 2012, 12:56

Minulla alkaa maanantaina loma, kestää lokakuun loppuun.
Käyn metsässä koiran kanssa jos ilmat ovat kelvolliset.

Jos hyvin menee, saatan ampua yhden linnun, koiralle koiran vuoksi.

Yhden tositarinan voin kertoa tässä.

Muutamia vuosia sitten, ennen kuin laitoin koiran, olin erään lokakuun loppupäivinä metsässä, metsällä. Lumikin oli jo maassa ja oli oikein mukava ilma, aamulla aikaisin olin liikkeellä.
Päivä ei ollut vielä kunnolla valjennut, mitä se nyt lokakuun lopulla yleensä valkeneekaan.

Näin kaukana ison petäjän latvassa mustan linnun, metson. Tarkasteltuani tilannetta maaston kannalta, lähdin kaartamaan takaa ja vasemmalta.
Kun sain taas linnun näkyville, jatkoin ryömimällä joitakin kymmeniä metrejä, kunnes tulin sopivaan paikkaan, josta näki linnun ja jossa oli muutoinkin hyvä paikka ampumiseen.

Laitoin repun maahan ja kiväärin sen päälle ja tähtäsin kaikessa rauhassa. Kun sitten laukaisin aseen, olin kuulevinani erilaisen osumaläjähdyksen.
Taisi siinä suu loksahtaa auki ja muutenkin oli omituinen olo, puusta putosi kaksi lintua.

Kaksi samankokoista ja samanikäistä metsoa, varmaankin veljekset, istuivat samalla oksalla rinnakkain, ja juuri niin, että näin vain yhden.

Olin enemmän hämmästyksissäni kuin riemuissani. Usein aiemmin jo yhdenkin metson ampumisen jälkeen olin katsellut ampumaani komeaa lintua vahintään kahdenlaisin tuntemuksin.
Se toinen on ollut jonkinlaista sääliä, kuinka komea lintu ei sitten enää olekaan kuin kuollut kappale, arvoton möykky. Ainoa arvo on sen jälkeen sen syömisessä, se makunautinto kun se on oikein valmistettu syötäväksi.
"Hurtta martta sopuli kopuli pystykorva jyskyleuka..."

Samm
Viestit: 85
Liittynyt: 19 Huhti 2011, 13:41

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja Samm » 19 Loka 2012, 14:17

On Miikalla hyvin jännä asenne, kun muiden mielipiteet on "kitinää". Mielenkiintoinen tapa sinulla osoittaa arvostusta luontoa kohtaan, tappaa kaikki mikä tulee vastaan. On myös typerää rehvastella pohjispalstalla ampumallaan kanalalla, jos niitä ei ole edes sille koiralle ammuttu, varsinkin kun itse aihekin on pohjistarinoille ja kuville.
Salla Kettunen
"The best kind of friend is the kind you can sit on a porch swing with, never say a word,
then walk away feeling like it was the best conversation that you ever had."

rovaniemihunter
Viestit: 45
Liittynyt: 09 Huhti 2010, 20:12

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja rovaniemihunter » 19 Loka 2012, 14:49

Ethän sinä tiedä olenko ampunut osan linnuista koiralle kun en tarinaa kirjoittanut? :) Ja ei ole tarvetta ampua kaikkea mikä tulee vastaan, ku noita lintuja on niin helvetillisen paljon paikoittain.. Mutta katellisuus on kyllä hirveää ;< olen hyvin pahoillani jos sinulla v*tuttaa, että minä saan saalista sinä et. Olet todenäköisesti näitä "4,5km kävelylenkin" miehiä. Kulje siellä metässä päivästä toiseen ja pimeästä pimeään, niin opit jotaki.
M. Taskinen
Pohjanpystykorva Uros 'Ruska'

Kytösavu
Viestit: 1805
Liittynyt: 15 Elo 2004, 18:38
Paikkakunta: Lapua
Viesti:

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja Kytösavu » 19 Loka 2012, 15:37

Kasva aikuiseksi jo nulikka, ihme fetissi esitellä raatoja. Luultavasti täällä muutkin ovat linnun lihaa joskus maistaneet, suurinta osaa ei vaan kiinnosta pomppuun ammuttujen lintujen kuvat, tai muutenkaan.
Rähkyyttä suunnitellessa kannattaa miettiä, vaikuttaako se muiden elämään ja jättää tekemättä.
pekka.salomaki(at)gmail.com

Samm
Viestit: 85
Liittynyt: 19 Huhti 2011, 13:41

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja Samm » 19 Loka 2012, 17:56

Kateellisuudesta tässä ei tosiaankaan ole kyse, vaan siitä, että pistää vihaksi tuollainen käytös ja vielä sillä rehvastelu, ja kun saa palautetta niin jo alkaa muiden haukkuminen. Kateellisuuskortti on yleensä se säälittävin veto, siitä kyllä tietää että toinen ei osaa edes perustella ja puhua aiheesta.

Kerrohan sitten, montako noista on Ruskalle ammuttu puuhun tarkkaan merkittyyn haukkuun? Uskallan sanoa, että hyvin harva. Minun saalistilastoistanihan sinulla ei ole mitään käsitystä, mutta voin toki kertoa, että ei ole saalista eikä tälle syksylle todennäköisesti tulekaan olemaan. Eikä se minua haittaa yhtään, korkeintaan harmittaa nuoren koiran kehityksen puolesta. Ei niitä lintuja kovin paljoa kyllä ole ollutkaan. Pomppuihin en rupea räiskimään, ja muutenkin jätän sen vanhemman koppelon mieluummin ampumatta, ei siitä paistia niin pitkälle saa että se kannattaisi näillä lintukannoilla. Metsästän koiran kanssa ja omaksi iloksi ja nautinnoksi, nautin metsästä ja koirasta, en saaliista. Itsellä on vielä pitkä tie edessä, mutta en minä sentään väitä olevani mikään metsän kunkku vaan menen metsään nöyränä, kuten kaikkien, myös sinun, pitäisi. Näköjään kaikki ei opi ymmärtämään ja kunnioittamaan vaikka miten siellä metsässä kävelisi.

En myöskään ole 4,5km kävelylenkin miehiä, kun olen parikymppinen nainen, toki sen sukupuolen olisit voinut nimestäkin päätellä jos olisit sinne asti ehtinyt. Harmittaa että sinuu kiukuttaa noin kovasti muiden antama palaute noin epämetsästäjämäisestä kä'ytöksestä, ja ei kun jatkuu vaan puheilla. Metsästäjän pitäisi sen luonnon kunnioittamisen rinnalla ymmärtää niitä riistakantoja ja niiden vaihtelua ja käyttää sitä riistakantaa järkevästi hyödyksi. Kanalintukanta ei ole todellakaan millään huipputasolla, vaikka niitä teerikarjoja tulisikin vastaan aika ajoin kun tietää sen paikan mihin kävellä.
Salla Kettunen
"The best kind of friend is the kind you can sit on a porch swing with, never say a word,
then walk away feeling like it was the best conversation that you ever had."

ellutii
Viestit: 282
Liittynyt: 30 Marras 2006, 21:22

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja ellutii » 19 Loka 2012, 18:58

Tänä iltana TV2 klo 19.30 Erätulilla: mm Jekku -pohjis lintumetsällä :-)
Raija Tiilikainen

ellutii
Viestit: 282
Liittynyt: 30 Marras 2006, 21:22

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja ellutii » 19 Loka 2012, 18:59

P.S. Heini; aivan ihana tuo Ruutin metsästyskertomus :-)
Raija Tiilikainen

rovaniemihunter
Viestit: 45
Liittynyt: 09 Huhti 2010, 20:12

Re: PPK metsästyskuvia/tarinoita

Viesti Kirjoittaja rovaniemihunter » 19 Loka 2012, 19:15

Minä olen kulkenut metsällä ensimmäistä kertaa jo vaipat jalassa, metsästys ura urkeni siitä kerrasta, taisin olla 5 vanha. Nyt metsästäny kohta 5 vuotta pystykorvan kanssa ja toki myös ilman. Oma ase kulkenu metsällä mukana 6 vuotta, luodikko hiukan vähemmän. Metsästyskortin luin 9vuotiaana.

Nämä alueet missä metsästä, ne määrät mitä metsässä kuljen metsästyksen ja kaiken muunkin innoittamana on tasan tarkkaan tuonut minulle arvostuksen luontoa kohtaan. Sen vaaroista ja sen upeista puolista. Minulle metsästys on harrastus, rentoutumis tapa ja eräänlainen nautintoaine. En metsästä siksi että nautin riistan tappamisesta, koska jos tekisin niin harrastaisin jotain muuta metsästys muotoa jossa saa enemmän saalista vähemmällä. Kuten sorsajahti tai kyyhkynpyynti.

Metsästän siksi, että riista veri vetää metsään ja pakko sinne on vain päästä, muuten siviili elämä tulee olemaan tuskallista. Eletään nyt 19.10.2012, kanalinnustus alkoi 10.9.2012. Olen tällä aikavälillä kulkenut metsällä 33päivää. Mielestäni se on aika paljon? Kävely määriäni en koskaan oikein ole ajatellut, mutta pimeästä, pimeään yhdellä tauolla. Tosin kerran huvikseni gps tallensti 2 ja puolenpäivän kävellyt kilometrit ja ne taisi olla 76.8km.

Rakastan harrastustani ja sen tuomia muistoja,ystäviä,tilanteita ja hetkiä. Tervastulen tuoksua ja kipinä öitä laavulla. Tää on mun käsitys asiasta, tottakai voit mollata minua lisää, ei se mua satuta. Koska ei mun tarvikkaan ajatella kuin sinä tai kukaan muukaan. Oma elämä meillä jokaisella on. Ja kukaan ei voi sanoa, että juuri se oma toimintatapa olisi se oikea.
M. Taskinen
Pohjanpystykorva Uros 'Ruska'

Vastaa Viestiin