Pohjanpystykorvan rotumääritelmää tarkennettu

[JL]

SPJ:n vuosikokouksessa viime viikonloppuna ruotsalainen veljesjärjestömme toi kokoukseen tervehdyksensä ja samassa yhteydessä ilmoitti, että pohjanpystykorvan rotumääritelmää ja siihen liittyvää tulkintaohjetta on tietyiltä osin tarkennettu. Tieto tuli jaostolle yllättäen, emmekä oleet asiasta tai tehdyistä muutoksista saaneet minkäänlaista etukäteistietoa. He myös antoivat järjestölle "tuliaisina" muutaman Ruotsissa samaan aikaan pidetyn ulkomuototuomari-konfrenssiin tehdyn vihkosen jossa näitä rotumääritelmän tulkinta-asioita oli kuvailtu sanoin ja kuvin (Suomesta tilaisuuteen osallistui L Finne).

Koska asia on erittäin tuore ja teksti on "ruotsalaista lakitekstiä" ei järjestö, eikä jaosto anna muutuneista asioista minkäänlaista tiedotetta ennenkuin Suomen Kennelliitto virallistaa rotumääritelmän (virallinen käännös ja SKL:n hallituksen päätös) välttääkseen mahdolliset väärintulkinnat/-ymmärrykset. Rotujärjestömme ulkomuototoimikunta toimii asiassa yhteistyössä SKL:n kanssa, ja siinä vaiheessa kun rotumääritelmä on suomenkielellä julkaistavissa, niin kaikkia harrastajia ja ulkomuototuomareita tiedotetaan asiasta samanaikaisesti. Alustavasti tämän on suunniteltu tapahtuvan joulukuussa 2009 (SPJ:n tuomarineuvottelu + tuomarikoulutus).

Yksittäisten henkilöiden tästä vihkosesta, joita (ja joiden kopioita) harrastajakunnan keskuudessa kuuluu liikkuvan, tekemiin tulkintoihinn kannattaa suhtautua varauksellisesti, ettei aikanaan ilmestyvät virallinen rotumääritelmän käännös ja sen tulkintaohje, aiheuta jälkeenpäin yllätystä. Jaosto korostaa, että oleellisia muutoksia ei siis ole tulossa.

Ulkomuototuomarit arvostelevat koiria nykyisten sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti, joten "homma" jatkuu ainakin joulukuuhun asti ihan ennallaan.

terveisin jaosto

[iisiraireri]

SPJ:n vuosikokouksessa viime viikonloppuna ruotsalainen veljesjärjestömme toi kokoukseen tervehdyksensä ja samassa yhteydessä ilmoitti, että pohjanpystykorvan rotumääritelmää ja siihen liittyvää tulkintaohjetta on tietyiltä osin tarkennettu. Tieto tuli jaostolle yllättäen, emmekä oleet asiasta tai tehdyistä muutoksista saaneet minkäänlaista etukäteistietoa. ...1)

Koska asia on erittäin tuore ja teksti on "ruotsalaista lakitekstiä" ei järjestö, eikä jaosto anna muutuneista asioista minkäänlaista tiedotetta ennenkuin Suomen Kennelliitto virallistaa rotumääritelmän (virallinen käännös ja SKL:n hallituksen päätös) välttääkseen mahdolliset väärintulkinnat/-ymmärrykset. ...2)

Yksittäisten henkilöiden tästä vihkosesta, joita (ja joiden kopioita) harrastajakunnan keskuudessa kuuluu liikkuvan, tekemiin tulkintoihinn kannattaa suhtautua varauksellisesti, ettei aikanaan ilmestyvät virallinen rotumääritelmän käännös ja sen tulkintaohje, aiheuta jälkeenpäin yllätystä. Jaosto korostaa, että oleellisia muutoksia ei siis ole tulossa.
...3)

Tämän tiedotteen logiikka ei mielestäni toimi. Perusteluni:
Lainauksen kohta 1) herättää minussa suurta mielenkiintoa.
Kohta 2) iskeekin sitten ilmat keuhkoista. Pitää odottaa joulukuuhun asti saadakseen asiasta tarkempaa tietoa.
Kohta 3) suorastaan yllyttää kaivamaan esille tätä kentällä olevaa epävirallista tietoa, joka voi olla väärää.

[iisiraireri]

Olisiko viisasta antaa jonkintason virallinen tieto sisällöstä, vaikka se myöhemmin tarkentuisi tai muuttuisi.
Huhumyllyltä loppuisi "vesi" heti alkuun. Etenkin, jos muutokset on vähäisiä.

[JL]

Heip's

Tuo tieto ja vihkonen julkaistiin Pystykorvajärjestön vuosikokouksessa, jolloin tilaisuuden puitteet loivat julkaistulle tiedolle turhan juhlavan arvon. Itsellenikin syntyi välitön tarve päästä tutkimaan julkaisun sisältöä. Samanlainen olo tuntui olevan myös muilla paikalla olleilla pohjisharrastajilla kuhinasta päätellen. Eli en ihmettele että se kiinnostaa muitakin.

No kokouksen jälkeen vihkosen näin ja suoraan sanoen, ainakin minulle itselleni se tuntui asiasisällöltään kovin mitäänsanomattomalta. Vihko oli visuaalisesti selvä ja valokuvat tarkensivat tekstiä, mutta muutokset nykykäytäntöön ja nykytulkintoihin olivat kovin, kovin vähäisiä. Asiassa ei tarvitse odotella joulukuuhun asti, sillä todennäköisesti Svenska Kennelklubben julkaisee rotumääritelmän omilla www-sivuillaan jo aikaisemmin. Äsken noilla sivuilla vieraillin, mutta ainakin nyt siellä oli sama vanha määritelmä.

Kohta 3 taitaa tosiaan olla tarpeeton. Sillä haluttiin vain korostaa että suomenkielistä uusittua rotumääritelmää ei ole olemassa ennenkuin SKL sen julkaisee. Kaikki käännökset kokouksessa jaetusta vihkosesta ovat epävirallisia siihen asti, vaikka olisivatkin ihan oikein käännetty.

terv Jari

[Ksoin]

No, mitäs tuossa määritelmässä olis uutta entiseen? Onko tullut uutta ulkomuototuomareiden suhteen tulevia vuosia ajatellessa?

[Teukka]

Koska asia on erittäin tuore ja teksti on "ruotsalaista lakitekstiä" ei järjestö, eikä jaosto anna muutuneista asioista minkäänlaista tiedotetta ennenkuin Suomen Kennelliitto virallistaa rotumääritelmän (virallinen käännös ja SKL:n hallituksen päätös) välttääkseen mahdolliset väärintulkinnat/-ymmärrykset.

Eli vähän sama asia kuin lapset kiusaa toisiaan: Mä tiedän yhen salaisuuden mutta enpä kerro mikä se on

[JL]

Hei,

minulla ei ole tosiaankaan tarkoitus kiusoitella ketään. Minä, eikä ne muutamat muutkaan henkilöt, jotka vihkosta selasivat löytäneet siitä mitään sellaista merkittävää tietoa, joka mullistaisi nykykäytännön. Odotetaan nyt sen aikaa kun Svenska Kennelkubben määritelmän sivuilleen laittaa. Sen jälkeen erot vanhaan on helppo kaivaa esille ja jokainen voi tulkita asiaa itse.

Ksoin kyseli uusista asioista ulkomuototuomareita ajatellen. Tähänkään en osaa vastata, kun en tiedä miten heidät nyt on ohjeistettu. Kuvat olivat vihkosessa hyviä, joskin yksittäisiä tapauksia. Tekstistä ei ottanut "erkkikään" eikä Jari varsinkaan selvää. Keskusteltavaa todennäköisesti riittää joulukuun jälkeen edelleenkin.

t: Jari

[JL]

No, mitäs tuossa määritelmässä olis uutta entiseen?

Uusi rotumääritelmä on nyt julkaistu SSF:n (Specialklubben för Skällande Fågelhundar) web-sivuilla. Ei näytä olevan vielä kuitenkaan virallinen, sillä SKK:n sivuilta löytyy edelleen 1997 hyväksytty versio.

Ohessa on listattuna erot voimassaolevan ja uuden pohjanpystykorvan rotumääritelmään välillä (siis vain muutokset lueteltuina).

Uppförande / Karaktär:
Uusi: I sin egenskap som jakthund skall Norrbottenspetsen till sin karaktär vara uppmärksam och oförvägen. Den skall vara alert, livlig, vänlig och självsäker.

Vanha: I sin egenskap av jakthund skall norrbottenspetsen till sin karaktär vara uppmärksam och oförvägen. Den skall vara skärpt, livlig, vänlig och självsäker och får inte vara nervös, skygg eller aggressiv.

Nosparti:
Uusi: Nospartiets längd skall vara som halva huvudets totala längd, eller kortare. Nospartiet skall vara tydligt avsmalnande mot nosspetsen, men får inte vara snipigt.

Vanha: Nospartiet skall vara måttligt långt. Dess längd skall vara som halva huvudets totala längd eller kortare. Nospartiet skall vara tydligt avsmalnande mot nosspetsen. Nosryggen skall vara rak.

Kropp

Bröstkorg:
Uusi: Bröstkorgen skall vara relativt djup, ungefär hälften av mankhöjden, och förhållandevis lång med välutvecklade bakre revben. Den skall framifrån sett vara oval. Förbröstet skall vara välutvecklat och tydligt markerat.

Vanha: Bröstkorgen skall vara relativt djup, ungefär hälften av mankhöjden, och förhållandevis lång med välutvecklade bakre revben. Den skall framifrån sett vara oval. Förbröstet skall vara välutvecklat och tydligt markerat. Fronten skall ha normal bredd.


Extremiteter

Överarm:
Uusi: Överarmarna skall ha samma längd som skulderbladen och bilda en tydlig vinkel. De skall vara starka och ligga väl an mot bröstkorgen men vara fritt rörliga.

Vanha: Överarmen skall ha samma längd som skulderbladet och bilda en tydlig vinkel mot detsamma. Den skall vara kraftig och ligga väl an mot bröstkorgen men vara fritt rörlig.

Underarm:
Uusi: Underarmarna skall vara raka och försedda med stark benstomme. Muskulaturen skall vara torr och smidig.

Vanha: Underarmarna skall vara raka och försedda med kraftig benstomme. De skall ha torr och smidig muskulatur

Lår:
Uusi: Lårbenen skall vara förhållandevis långa och bilda en nästan rät vinkel mot bäckenet. De skall ha stark muskulatur

Vanha: Lårbenen skall vara förhållandevis långa och bilda en nästan rät vinkel mot bäckenet. De skall vara försedda med kraftig muskulatur.

Knä:
Uusi: Knälederna skall vara starka och tydligt vinklade.

Vanha: Knälederna skall vara kraftiga.

Has:
Uusi: Haslederna skall vara kraftiga.

Vanha: Hasorna skall, såväl framifrån som från sidan sett, vara breda och kraftiga.

Tassar:
Uusi: Framtassarna skall vara små, fasta och riktade rakt framåt. De skall vara väl välvda, slutna och vara försedda med välutvecklade kraktiga trampdynor

Vanha: Framtassarna skall vara små, kraftiga och riktade rakt framåt. De skall vara väl välvda, slutna och vara försedda med välutvecklade fasta trampdynor.

Rörelser:
Uusi: Rörelserna i trav skall vara jämna och flytande med vägvinnande steg och bibehållen fast rygglinje. Rörelserna skall fram- och bakifrån sett vara parallella.

Vanha: Rörelserna i skritt och trav skall uppvisa jämna, flytande och vägvinnande steg med en fast rygglinje. Rörelserna skall vara parallella.

Päls

Pälsstruktur:
Uusi: Hårlaget skall vara av två slag. Bottenull som skall vara fin och tät och täckhår som skall vara hårt, kort och rakt. Pälsen skall vara ganska åtliggande med varierade längd på olika delar av kroppen. Det skall vara kortast på nosryggen, hjässan, öronen och benens framsidor och längst på halsen, lårens baksidor och svansens undersida.

Vanha: Hårlaget skall vara av två slag. Ett undre fint och tätt bestående av bottenull och ett täckhår som skall vara hårt, kort och rakt. Detta skall vara ganska åtliggande med varierande längd på olika delar av kroppen. Kortast skall det vara på nosryggen, hjässan, öronen och benens framsidor och längst på halsen, lårens bak-sidor och svansens undersida.

Färg:
Uusi: Grundfärgen skall vara rent vit, alltid med distinkta, väl fördelade fläckar. Fläckarnas idealfärg kan vara i alla nyanser av rött och gult. Fläckarna på bålen skall vara tämligen stora och väl uppbrutna. Färgen skall också finnas på huvudets båda sidor samt på öronen. Fläckar i svart, någon nyans av viltfärg eller fawn kan tolereras men idealfärger skall alltid eftersträvas.

Vanha: Grundfärgen skall vara vit med gulröda eller rödbruna tecken. Andra färger i tecknen är också tillåtna.

Kokonaan uusi kappale:

Allvarliga fel:

• - Köttfärgad eller leverbrun nostryffel
  - Avsaknad av fler tänder än P1:or
  - Tanteckning
  - Skimmelteckning (små färgprickar i den vita pälsen)

Lähteet:
http://www.tradskallare.se/assets/files ... nspets.doc
http://kennet.skk.se/rasinfo/pdf/FCI276.pdf

terveisin Jari

[iisiraireri]

JL kirjoitti aemmin tuollaisen rauhoittavan viestin, että ei tässä mitään merkittävää ole tulossa.
No sen arviointi riippuu täysin katsantokannasta. Omasta mielestäni nämä muutokset (anteeksi huono ruotsin kielen taitoni) ovat kuitenkin aika merkittäviä. Näillä uusilla määritelmillä rajoitetaan selvästi jalostussuosituksen piiriin pääsevien koirien lukumäärää. Tämä taas on pohjanpystykorvan jalostustoimintaohjeen (JTO vai mikä se oli) vastaista toimintaa. Muistettaneen, että jalostustoiminnan määräävinä tekijöinä ulkomuoto on vasta neljännellä sijalla tärkeysjärjestyksessä. Onko näyttelylinja todellakin saanut näin määräävän otteen pohjanpystykorvan tulevaisuuden suunnasta päätettäessä???

[pahamyy]

... Omasta mielestäni nämä muutokset (anteeksi huono ruotsin kielen taitoni) ovat kuitenkin aika merkittäviä. Näillä uusilla määritelmillä rajoitetaan selvästi jalostussuosituksen piiriin pääsevien koirien lukumäärää. Tämä taas on pohjanpystykorvan jalostustoimintaohjeen (JTO vai mikä se oli) vastaista toimintaa. Muistettaneen, että jalostustoiminnan määräävinä tekijöinä ulkomuoto on vasta neljännellä sijalla tärkeysjärjestyksessä. Onko näyttelylinja todellakin saanut näin määräävän otteen pohjanpystykorvan tulevaisuuden suunnasta päätettäessä???

Eikö nämä asiat "Iisirarerin" pitäis kysyä Ruotsalaisilta , sillä heidänhän tämä rotukin on. Me Suomessa joudumme noudattaman samaa määritelmää Ruotsalaisten kanssa, tuskin täällä pystyy juuri kukaan vaikuttamaan mitenkään asioihin?

[iisiraireri]

Eikö nämä asiat "Iisirarerin" pitäis kysyä Ruotsalaisilta , sillä heidänhän tämä rotukin on. Me Suomessa joudumme noudattaman samaa määritelmää Ruotsalaisten kanssa, tuskin täällä pystyy juuri kukaan vaikuttamaan mitenkään asioihin?

Olet oikeassa. Sieltähän sitä pitäisi kysyä, mutta tuskin ne suomalaisen yksityishenkilön mielipiteelle.
Kuinka laaja kanta Ruotsissa on?

[iisiraireri]

Olet oikeassa. Sieltähän sitä pitäisi kysyä, mutta tuskin ne suomalaisen yksityishenkilön mielipiteelle. Kuinka laaja kanta Ruotsissa on?

Tulipa aamulla vähän turhan hoppu. Meinasin siis että tuskin Iisin yksityiselle mielipiteelle korvaansa
lotkauttavat. Onko pohjiksia enemmän Suomessa vai Ruotsissa?

[ellutii]

Eikös esim. tämä: Skimmelteckning (små färgprickar i den vita pälsen) (=allvarliga fel) ole aika raju, sillä noita pilkkuja on hyvinkin monella, hienolla ja palkintojakin saaneella koirulilla...

[IKa]

Skimmelteckning (små färgprickar i den vita pälsen)

Tämä tarkoittaa ns. "beltontäpläisyyttä" tai kuten spanieliroduilla "roan" - siis runsaasti pilkkuja - muutamia taitaa olla monella niin kuonossa, kuin tassuissakin/raajoissa.

Onko pohjiksia enemmän Suomessa vai Ruotsissa?

Etkös ole JTOta lukenut? Sivulla 8/31 on kuvakin molempien maiden populaation kehityksestä vuoteen 2006 asti. Parina viimeisenä vuonna (07-08) Suomessa on rekisteröity enemmän, kuin Ruotsissa, joten hivenen suurempi on tällä hetkellä Suomessa - mutta ei merkittävästi. Ehkä pari-kolmesataa enempi.

[iisiraireri]

Eikös esim. tämä: Skimmelteckning (små färgprickar i den vita pälsen) (=allvarliga fel) ole aika raju, sillä noita pilkkuja on hyvinkin monella, hienolla ja palkintojakin saaneella koirulilla...

Tätä väriasiaa minäkin tässä eniten ihmettelen. Kaikkinaiset tiukennukset nykyisestä määritelmästä "pyllistää" kyllä pohjanpystykorvan historialle. Kanta on nykyiselläänkin niukka ja jos pohjiksesta aletaan tehdä vain tiukan näyttelymuodin mukaista puhtaanvalkoista punaruskein säännöllisin (symmetrisin???, ainakin pään osalta, jos oikein ymmärsin) merkein olevaa puudelia, niin päästään mukaan BBC:n dokumentintekijöiden suosikkilistalle. No eihän sieltä Lontoosta niin pitkä matka ole Stockholmiin, ja muotihan tunnetusti leviää nopiasti. Onko meidän rotujärjestömme tosiaan pakko soveltaa tätä, kyseenalaistamatta ensin asiaa virallisesti?