Mietteitä Kajaanin talvipäivien jälkeen

[Maikki-K]

Mielestäni on tärkeää turvata kokeiden mahdollisuus tulevaisuudessa tuomarien saatavuudella. Väittäköön metsämiehet mitä tahansa niin tähän ongelmaan kasvattajana törmää jatkuvasti. Alueellisia eroavaisuuksia on todella paljon. Erittäin tärkeä kysymys on mistä saadaan ja millaisella järjestelmällä tuomareita linnunhaukkukokeisiin tulevaisuudessa kun nyt vanhempi sukupolvi lopettaa tuomarihommat. Kokeisiin lähteminen tuomariksi vaatii tietynlaista asennetta lajia kohtaan ja sitä ei valitettavasti
välttämättä löydy uudesta sukupolvesta siinä määrin kuin vanhemmasta.
Ennakkoasenteita kokeita kohtaan löytyy." Pitäisi saada pudotus haukusta ennenkuin voi koiraa viedä kokeeseen" jne, Se ei näillä kiintiöillä kovin helposti toteudu, jos saa kaudella yhden linnun ampua jos sitäkään (rehellisesti). Jos resursseja todellakin riittää taipumuskokeiden järjestämiseen niin - mikä ettei, tosin en ole niiden juridiseen puoleen vielä tutustunut. Taipuskokeilla ei tultane korvattamaan varsinaista koetta vai kuinka esim. valionarvoihin nähden?

[Anatoli]

Tarkastellessani hirvenhaukkutaipumustestiä myös siinä on kohta, jossa kirjataan haukkutuomarin todistus ko. tapahtumasta. Mikäli taipumustestien ajatellaan tarvitsevan tuomaripätevyyden omaavan henkilön todistus, eikö olisi järkevämpää arvioida koiran toiminta normaalien koesääntöjen puitteissa. Karhunhaukkutaipumustestin jollakin tavalla ymmärrän, koska siihen törmääminen metsässä on hieman harvinaisempaa ja koiran omistaja mielellään listaa koiran meriitteihin karhunhaukkukyvyn. Lintujen ja hirven kanssa normaalien koekäytäntöjen hieman lisätyillä joustoilla varustettuna pitäisi riittää.

[st]

Samoilla linjoilla Maikin kanssa... en henkilökohtaisesti oikein käsitä että keneltä tai mistä se olisi pois jos tälläinen taipumuskoe tulisi? Kärsiikö siitä Teistä joku, jotka olette asiaa vastaan protestoineet? Jos näin on niin ilmoittautukaa rehellisesti ja kertokaa, etelän-immeinen ei taas oikein käsitä...
Toisessa rodussani olen joskus törmännyt samankaltaisiin ongelmiin kun yritetään mataloittaa kynnystä osallistua kokeeseen, ja ainakaan siellä ei ole sitten loppupeleissä löytynytkään oikeita syitä vastustamiseen. Välillä tuntuu että vastustetaan vaan vastustamisen ilosta?
Jos puuhataan ja mietitään vain keinoa saada uusia harrastajia mukaan niin kyllä tässä nyt minusta ollaan oikeilla linjoilla. Olen viime viikkojen aikana saanut hieman alle kymmenen puhelua uusilta PP harrastajilta, jotka kyselevät kuinka päästä mukaan ja mihin mennä. Ja kun puhelumme sitten jossakin vaiheessa on kääntynyt kokeisiin on kylmä hiki virrannut luurin toisessa päässä... " ei me kokeisiin, ei tämä vielä ole valmis, eikö voisi jossain ensin kokeilla..." - näitä puheluja kun nyt mietin niin tämä taipumuskoe - esikoe - harjoittelukoe, olisi varmasti tervetullut juuri näille uusille, kokemattomille, tulevaisuuden harrastajillemme. Eivät kaikki meistä ole niin hulluja, että lähtevät kokeeseen (kuten allekirjoittanut...) koiran kanssa, jolle ei ole saatu sitä täydellistä pudotusta vielä! Minulle ei ole este mennä kokeeseen kokeilemaan ja harjoittelemaan, mutta todella monelle se on este. Ei haluta huonoja pisteitä kirjoihin ja kansiin. Meillä etelässä vaan kun ei ole omia metsiäkään, niin myös nuo kokeet ovat yksi niistä todella harvoista mahdollisuuksista EDES harjoitella. Joku varmaan tuomitsee minut tästäkin, mutta kyllä metsään ääntä riittää .

[Anatoli]

Koemuotojen kehitys on kannatettava asia. Lähtökohta tulisi kuitenkin kehityksessa olla siinä, että mietitään nykyisten koemuotojen kehitysmahdollisuuksia. Jos joku koemuoto ei saavuta kaikkia, ei tulisi olla heti kehittämässä uutta vaan muovata nykyisiä siihen suuntaan, että esim. koekynnys alenisi.

Kumpi on parempi koetulosten skaala:

1. Linnunhaukkutaipumustesti hyväksytty
2. Avoimenluokan ykköstulos
3. Voittajaluokan ykköstulos

4. Hirvenhaukkutaipumustesti
5. Avoimenluokan hirvenhaukku tulos
6. Voittajaluokan hirvenhaukkutulos

Vai

1. Tulos Linnunhaukkukokeesta (kaikki koirat samassa sarjassa)
2. Tulos Hirvenhaukkukokeesta (kaikki koirat samassa sarjassa)

Väitän, että ensimmäiset kuusi vaihtoehtoa vaatii enemmän resursseja, sekoittaa tuomareita, sekoittaa konkareita, sekoittaa aloittelijoita... Mikäli olisi vain linnun/hirvenhaukkukokeita, joiden järjestäminen olisi nykyistä vapaampaa taitaisi espoolainenkin päästä/saada koiralleen vertailukelpoisen tuloksen koiransa kyvyistä. Kokeiden järjestäminen pitäisi olla paljon nykyistä helpompaa, ei tyyliin ilmoitus kennelliittoon puolivuotta ennen koekauden alkua.

[Vetapo]

Koska kynnys on korkea varsinkin pohjis harrastajilla ,kuten minullakin.
En ole vielä käyttänyt yhtään koiraa kokeessa ,vaikka itse olen tuomaroinut parikymmentä kertaa. Miksikö siksi että varsinkin aloittaessani oli huippu pohjiksia(koetoiminnassa) vähän ja arvostus suomenpystykorvaharrastajien piirissä se ,että kun pohjis tuli koepaikalle oli se yleisen pilkan ja irvailun kohde ja kun sattui vielä tyhjä maasto ja muutenkin huono päivä niin irvailu vain yltyi tulosten julkistuksen jälkeen.
Toisaalta kun olen tuomaroinut suomenpystykorvia olen itsekseni miettinyt että ei niilläkään ole aina paras päivä ja olenko liian ankara tuomari/luenko liiantarkkaan sääntöjä koska en ole päässyt vielä VOI 1 kirjoittamaan koekorttiin vaikka koirista osa on ollut käyttövalioita.
Olen kulkenut kolmen pohjiksen kanssa metällä ja ampunut jokaiselle jonkun linnun mutta kynnys on korkea ja siksi en ole vielä ilmoittanut koiraa kokeeseen. Kynnys on korkea sillä jos arvonnassa sattuu samanlainen k...pää tuomariksi kuin itse olen pahana päivänä niin voi jäädä koe kesken ja tuomari metsään. Yksi syy on myös se että kun pääasiassa yksin on metällä kulkenut niin miten koira "varoo" vierasta.
Taipumustestissä on vieras mukana mutta ei ilkkujia kuten koepaikalla ja tuomarinkaan ei tarvi miettiä menettääkö jonkun tutun suomenpystykorva hyvää palkintoa "kintasnahkakoiralle" tuomarointini takia.

[Anatoli]

Eikö juuri silloin olisi tarvetta saada järjestettyä haukkukokeita joustavammin. Avoimenluokan kahdenviikonkokeella on tähän ilmeisesti pyritty, hankitaan tuomari ja mennään tuttuun maastoon haluttuna aikana. Ei irvailijoita ja pelkoa maineen menetyksestä. Haukkukoetta tulee kehittää vielä enemmän tähän suuntaan esim. koko koekauden kestävä vapaa kokeenpito oikeus. Tällä saavutettaisiin samat edut kuin mitä taipumuskokeilla ilmeisesti yritetään hakea ja samalla koetulosten vertailu olisi yhtenäisyyden vuoksi helppoa. Jos kuviteltuun taipumustestiin hankitaan tuomari mukaan, en mitenkään voi ymmärtää miksi arvostelu suoritettaisiin poikkeavien sääntöjen mukaan, jos ko. puuhaan on saatu sovittua toimivat arvostelukriteerit. Miksi pitäisi monimutkaistaa kun mielestäni olisi ensisijaisesti tarvetta yksinkertaistamiseen???

[taru]

Kyllä varmasti eri rotujen välillä on ollut ja tulee olemaan kovaa kilpailua koesuoritusten paremmuudesta ja pohjis on tietysti haastajan roolissa. Niinhän se on hirvipuolellakin spk ollut haastajan roolissa muita suurriistarotuja vastaan ja hienosti on roolinsa vetänyt, ottanut paikkansa hyvien hirvikoirarotujen joukossa. Itselläni oli yksi suomenpystykorva Saku 80-luvun alkupuolella, jonka otin hirvijahtiin mukaan eräänä sunnuntaiaamuna tietäen, että kyllä lähtee jos hirviä alueella on. Kyllä oli porukalla hauskaa aamulla, kun vouti sanoi, että ois nyt oravia, niin saatais kuulla kunnon haukkua. Mielet muuttui kuitenkin parissa tunnissa, kun pamautin Sakun haukusta sonnin syrjälleen ja Saku lunasti paikkansa meidän seurassa muiden joukossa. Olen haastanut ja tulen haastamaan joka kerta kokeissa punaiset serkut ja hyvin sinne joukkoon on sopinut. Mietin, olisko ajatusta pistää kisa pystyyn ppk:n ja spk:n nuorille, alle kaksi vuotiaille, esim neljä tai viisi koiraa kummaltakin. Tässä kisassa ei tulisi ennakkoluuloja, kun osallistujat olisivat fifty fifty. Herättääkö ajatuksia?

[luppakorva]

Milläs ne koirat rankataan siihen kisaan Kokeilla vai testeillä!? On metsopoikaa on avo koetta lyhyttä ja pitkää mitä vielä!!? Kyllä se tuomari lista olis se mikä pitäs saada esille ja sitä kautta alkaa rakentaan koe touhua!!

[Kytösavu]

Nimenomaan. Vähemmän kisoja ja enemmän tarmoa koirien saamiseen avoimen pitkään kokeeseen, josta on paras hyöty jalostuspohjan leventämiseen. Kaikki linnunhaukun taipumuskokeet ovat ihan turhia. Sama asia osallistua kahden viikon kokeessa haluamanaan päivänä haluamassaan maastossa ja tuomarihan kumpaankin malliin tarvitaan. Ei siihen ole enää mitään kynnystä. Kaikki lähtee vain ja ainoastaan siitä tuomarikortillisten halusta saada koiria avo-kokeeseen.

Tämä kuukausi aikaa anoa kokeita ensi syksylle. Ensimmäinen pitkä koe joka piiriin alkusyksylle ja toinen vaikka jahdin jälkeen niin hyvä tuloo eikä mitäään muuta. Joten töihin!

[tara4632]

Miksi pitäisi monimutkaistaa kun mielestäni olisi ensisijaisesti tarvetta yksinkertaistamiseen???

Niin eikös sitä voisi yksinkertaistaa vielä silleen että näihin avoimen kokeisiin olisi järjestäjällä jo tuomaritkin valmiiksi hankittu, olisihan se helpompi viedä sinne kokeisiin, kun ei tarvitsi ´´rukoilla´´ tuomareita. Tuolla tavalla se helpottuisi monelle se kynnys lähteä sinne ....
Voittaja luokkaan sitten jos innostuu, voisi sinne ne tuomarit hommata itse...
Liekkö tuossa ehdotuksessa mitään mieltä, mutta eikös se kannattaisi muutama avo koe kokeilla tuolla ´´tuomarit valmiina´´ systeemillä, siitähän se nähtäisi miten toimii???

[kake]

Miten ois , jos kahdenviikon kokeeseen laitettas sääntö, että koe lopetetaan/ koe on suoritettu´, kun kolme löytömahdollisuutta on saatu. Niitä löytömahdollisuuksia vois kenties olla enemmän nuorilla / avoimen koirilla? On nimittäin ollut niitä huonoja lintuvuosia täällä Itä-Suomessakin!
Eli voitais mennä metsään vaikka joka päivä kahden viikon ajan, kunnes tulis ne vaadittavat löytömahdollisuudet täytteen. Huom ( samana päivänä) Vois olla hyvä uudistus tähän ankeaan ja vaikeaan nuorten koirien kokeisiin tuontiin!

[TiPa]

Eli voitais mennä metsään vaikka joka päivä kahden viikon ajan, kunnes tulis ne vaadittavat löytömahdollisuudet täytteen. Huom ( samana päivänä) Vois olla hyvä uudistus tähän ankeaan ja vaikeaan nuorten koirien kokeisiin tuontiin!

Keke on tainnut aloittaa jo vapun vieton kun päästeli taas sammakoita suustaan. Talvipäiväthän jo päättivät uusista säännöistä eikä siellä hyväksytty näin älyttömiä ehotuksia

[kake]

Sammakon reidet on muuten hyviä Busoleen kanssa. Eikä niitä sääntöjä tarvii muuttaa tänään!

Eli voitais mennä metsään vaikka joka päivä kahden viikon ajan, kunnes tulis ne vaadittavat löytömahdollisuudet täytteen. Huom ( samana päivänä) Vois olla hyvä uudistus tähän ankeaan ja vaikeaan nuorten koirien kokeisiin tuontiin!

Keke on tainnut aloittaa jo vapun vieton kun päästeli taas sammakoita suustaan. Talvipäiväthän jo päättivät uusista säännöistä eikä siellä hyväksytty näin älyttömiä ehotuksia

[tkokko]

Terve!

Tullenee olemaan mielenkiintoista tulevilla Mikkelin talvipäivillä siinä mielessä, että onko mikään asia muuttunut edellisten talvipäivien jälkeen?

Mielenkiinnolla seuraan, että saako rakenteeltaan neliö tai neliömäinen raskasluustoinen liian lleveällä rintakehällä oleva uros kaikki pystit ja ruusukkeet?

Mikäli näin käy, niin jokainen metsästäjä tietää ken vähinkään rotua tuntee, että mitä se tarkoittaa rodun kehityksen kannalta metsästyksellisille ominaisuuksille. Pohjanpystykorva ei ole rakenteeltaan 4 tunnin laukkatyyppi - vaan tyypiltään kuusi 10 tunnin metsästyspäivää lisättynä yhdellä lepopäivällä.

Totean ykskantaan - taantumusta!

Toinen mielenkiintoinen asia on se, että saako raskasluinen ja pyöreä narttu samat arvostukset?
Toivottavasti ei!

Soisin näkeväni tyypiltään pitkärunkoisia ja kuivia koiria sertifikaatin saaneena ja jatkaen edelleen BIS kehässä korkealle.

Nähdäkseni on rodun turmio, ettei meillä ole olemassa pohjanpystykorvaharrastajana kenneliä omistavaa ulkomuototuomaria.

Tämä seikka näkyy jo tänä päivänä rodun muuttumisena liian raskaaksi ja neliöksi muistuttuaen enenevissä määrin rakenteeltaan suomenpystykorvaa ja karjalankarhukoiraa.

Olisi aika laittaa rodun arvosteluohjeet remontiin kaikilta kodin, mutta kun suomalaiset lukee ruotsalaisten kirjoittamaa rotumääritelmää, kuin "isoa kirjaa" ymmärtämättä rodun todellista historiallista olemusta.

Tapio Kokko

[JTu]

Nähdäkseni on rodun turmio, ettei meillä ole olemassa pohjanpystykorvaharrastajana kenneliä omistavaa ulkomuototuomaria.

Tämä seikka näkyy jo tänä päivänä rodun muuttumisena liian raskaaksi ja neliöksi muistuttuaen enenevissä määrin rakenteeltaan suomenpystykorvaa ja karjalankarhukoiraa.


Tapio Kokko

Viime vuoden lopulla saimme rotuumme uuden kasvattajatuomarin, Juha Kareksen. Hän on ollut pitkänlinjan kasvattaja useassa rodussa ja haluaa tehdä työtä nyt myös pystykorvissa oikean rotutyypin säilyttämiseksi. Siinä Kokko on oikeassa, että pohjiksen rotutyyppi on liikaa muuttumassa suomenpystykorvamaiseksi eikä tuomaritkaan rankaise liian raskaista päistä ja vääränlaisesta turkista. Kauneus ja käyttöominaisuudet täytyvät kulkea käsikädessä, koska vain terverakenteinen koira jaksaa tehdä töitä.