hirviverisiä?

[Maahinen]

Onko olemessa hirviverisiä pohjiksia tai sukuja ylipäätään? Onko koenäyttöä? Kertokaa minkälainen pohjis voisi olla hirvikoirana?
Jossain vaiheessa tarvittais hirvikoira, muttei kehtais rotua vaihtaa.

[Maahinen]

viewtopic.php?t=361

Löysinpä aiheesta vähän keskustelua, mutta lisää kaivataan. Tuskin kannattaa vaan pentupörssiä lueskella. (Siellä onkin niin vilskettä.)

[IKa]

Taitaa olla yksilökohtaista - ei niinkään sukukohtaista. Itselläni vanha uros - hirville - vanha narttu - linnuille, niiden poika linnuille, mutta tytär onkin monipuolinen lintukokeista KVA ja ilmeisesti nyt harrastellan hirviharjoituksia - vai mitä Kake? Yhdistelmästä toinen poika taas hirvipuolen koiria, vaikka noutajataipumuksiakin on. Yksi tytär astutettiin karhuverisen uroksen pojalla - no mitä niistä sitten tulee - aika näyttää. Mielstäni pohjis on nimenomaan "kaikenviljan" koira ja sellaisena sen pitää pysyäkin Köyhällä ei ole varaa moneen koiraan ja kaikkea riistaa täytyy pyytää

[tkokko]

Humenta!
Karhukoirapalstalta vihjeitä nuoren koiran ohjaamiseen.

viewtopic.php?t=1675

JK kokemuksia kaivataan!

[heidim]

Meillä ainakin Rocky haukkuu (1.5v) hirviä ja kaatojakin on tullu, uskoisin että kyllä se kiinnostus siirtyy suvussa mutta isäntä sen voi loppupeleissä "päättää" että mitä koira alkaa haukkumaan, astutimme narttu koiramme uroksella joka haukkui hirveä, lintua ja karhua ja rockyn emän vanhemmat haukkuivat hirveä ja lintua, emä käy pöläyttämässä hirviä ja haukkuu lintua, pentuihin on kaikkiin siirtynyt riistaverisyys, niille on ammuttu lintuja mutta hirvelle niitä ei ole ohjattu, tämä yhditelmä toimi ja pennut toimii metsässä. kokeissa kyllä käytetään kunhan vielä vähän kehittyy.

[uussa]

Carun kanssa on kuljettu hirvimetsällä jo useampi vuosi ja kyllä niitä onnistuneita hetkiä mukaan mahtuu jo aika mukava määrä. Koe käynnit taitavat olla pohjiksilla aika vähissä.
Tänään juuri kokeissa olimme, mutta hakupisteille jäi kun ei maastossa ollut merkkiäkään hirvistä
Avoimmesta luokasta kuitenkin ykköstulos tältä syksyltä eli voittajaluokassa kisaillaan ja tuo järjestön kehittämä hirvenhaukkutaipuvuustestikin on suoritettu jo hyvissäajoin alku syksystä.
Tuon testin tekemistä suosittelen kaikille hirvijahdissa käyville pohjiksille ja heidän ohjaajilleen, niin saadaan vähän faktatietoa rotumme hirvityöskentelystä.
Toki kaikkia kannustan kokeisiinkin lähtemään, mutta koeharrastus on hyvä aloittaa tuosta testistä.[/img]

[Heini]

Mahtava homma, onneksi olkoon vaan uussa ja Caru! Kohtahan taitaa olla Suomessa pohjanpystykorvien ensimmäinen hirvikäyttövalio!

Alkuperäiseen kysymykseen, meillä nuorempi (no, pian 8v) pohjis (emän puolelta täysin maatiassukuinen) on pienestä asti ollut kiinnostunut hirvistä. Ensimmäisenä syksynään jo muistaakseni haukkui hirveä (lintumetsällä), myöskin pentuna kerran karkasi kotipihalta hevosten perään haukkumaan Vielä ehkä kolme vuotta sitten meni eräskin linnunhaukkukoe hirvien perässä juoksemiseen.
Mutta koska hirvien perään ei ole Eetua kannustettu, niin enää ei käy kun vähän haukahtelemassa ja saattelemassa, tulee melko pian pois. Nuorena saattoi olla lähemmäs tunninkin hirvien perässä.
Ainakin yhtä Eetun jälkeläistä on käytetty lähinnä hirvimetsällä ja ihan hyvin on siellä pelannut.
Mm. kahdella tutulla on molemmilla hirvikoirana pohjis, tosin molemmat (uros ja narttu) pelaavat myös loistavasti linnuille ja muullekin riistalle, kumpikin on eri sukua. Uroksen isä on hirviverinen, kokeissakin käynyt, ja pennusta oli myös tarkoitus saada hirvikoira.

Yleensä se on varmaan aika lailla yksilökohtaista, ja jos pennusta asti alkaa koiraa opettamaan hirvelle, niin eiköhän siitä jonkinlaisen hirvikoiran saa. Toki joillekin se ei vaan ole "oikea ala", joten jos varsinaisen hirvikoiran haluaa, kannattaa ehkä katsella tiettyjä sukuja, joista saattaa sitten vähän varmemmin saada hirviverisen koiran.

[Maahinen]

Eipäs tarttenu meidänkään rotua vaihtaa eikä etes koiraa.
Isäntä on tänä syksynä ottanu Taran mukan hirvimetsälle ja siitähän tuli hirvikoira! Ei hae kaukaa, mutta hirvetkin kyllä kiinnostaa. Toissa viikonloppuna sille sitte ammuttiin hirvi.

[uussa]

Perjantaiaamun saalista.

[uussa]

Meillä vielä jokunen lupa jäljellä. Tässä lauantaiaamun onnellinen kaataja poikansa kanssa. 10 piikkinen uros Carun seisontahaukusta.

[uussa]

Kyllä Caru sai palan maksaa, mutta vain vähän kun oli vielä koko päivä metsää edessä ja täydellä mahalla ei juoksu oikein maita.

Laittaa muuten ampuja kuvan metsästys ja kalastus-lehden kymppikerhoon noista sarvista ja pyysi Carun samaan kuvaan eli saatetaan nähdä pohjista silläkin sektorilla esiintymässä

[uussa]

Lauantai-illan hämärässä onnistui kaato ja kuvakin jotenkin usean tunnin haukun jälkeen.

[IKa]

Voi jee, kuinkas monta hirveä teidän porukalla on lupa kaataa? Vai onko muutkin hirviporukat ottaneet hyvän koiran haukkujaksi?

PS Ei ole tälle vuodelle täälläpäin lupaa - onneksi on varauduttu ja viimevuotista on vielä jäljellä

[uussa]

Kyllä meillä aika paljon lupia oli, mutta nyt vajaa parikymmentä jäljellä. Naapuriseurojakin on muutama kerta tullut jeesailtua, mutta lähinnä näiden omien hirvien perässä kuljetaan. Ei ole vapaa-ajan vietto ongelmia viikonloppuisin
Tänään olikin Carulla vapaa päivä metsästyksestä. Kerää voimia kun viikolla olisi tarkoitus lähteä haukkukokeeseen. Saa nähdä minkälaisen maaston meille arpa suo...

[uussa]

Naarasmulli on nurin ja Carulla katse jo seuraavia maastoja kohti.
Kaato tänään aamupäivästä.

Keskiviikon haukkukoe tuotti pelkät hakupisteet kun ei koemaastosta löytynyt edes kahta päivää tuoreempia hirvenjälkiä.

Oli kuitenkin aika karmaiseva tunne kun löytyi tuoreet suden jäljet samasta maastosta jossa Caru teki pitkän hakulenkin.
Oliko ollut susi koiran perässä, mutta ei kerinnyt saada kiinni asti ennenkuin Caru palasi ryhmän luo.
Olisi kyllä haulikolla tai vaikkapa kiväärillä töitä