Pohjanpystykorvien jalostussuositusten sukusiitosasteesta

[jannek]

Jalostusryhmältä on kysytty harrastajien toimesta ollaanko nykyistä sukusiitosasteen suositusrajaa nostamassa. Pohjanpystykorvien jalostusryhmä ei ole keskustellut eikä suunnitellut sukusiitos-%:n muuttamista nykyisestä 3 %:sta seitsemästä sukupolvesta laskettuna. Nykyisellä sukusiitosasteella on löydettävissä suosituskelpoisille nartuille ja uroksille suosituskelpoisia yhdistelmiä pääsääntöisesti kohtuullisen välimatkan päästä. Matalalla sukusiitoksella voidaan pienentää riskiä sekä yhteen että useisiin geeneihin pohjautuvien perinnöllisten sairauksien esille puhkeamiseen.

Vuodenvaihteessa voimaan astuvassa pohjanpystykorvien uusitussa Pevisassa on rekisteröinnin ehtona uusi sääntö: ”Pentueen sukusiitosaste saa olla enintään 6,25 % seitsemästä sukupolvesta laskettuna. Laskennassa huomioidaan Kennelliiton tiedossa olevat esivanhemmat.” Kennelliitto ei siis rekisteröi ensi vuonna yli 6,25% sukusiitosasteella olevia pentueita.

[Marseljeesi]

Kuinka ehdoton tuo 3prosenttia 7-sukupolven mukaan on jos suunnitellun yhdistelmän sukusiitosaste menee suosituksen yli ja kaikki muut asiat epiluku silmät jne ovat täysin kunnossa?Onkohan vaarana että jäävuori törmää jäävuoren vartijaan?Saako minkäänlaiseen jalostusneuvojalle ehdotettuun yhdistelmään suositusta jos sukusiitosaste menee yli suositustenmukaisen joka nykyiselläänkin on varsin alhainen.Kannattaako teettää pentue ilman jalostusneuvojan suositusta jos tikusta tehdään vieläkin pienempiä tikkuja? Voiko käyttää omaa järkeään ohi jalostusneuvonnan jotka hekään eivät ole kaikkitietäviä vaan joissakin asioissa pilkunkintarkkoja.Kuinka monta jalostussuositusta nykyiset jalostusneuvojat ovat antaneet yli 3prosentin /7 sukupolvella suunnitellun yhdistelmän pentueelle jotka ilman sukusiitoskertoimen ylitystä ovat täysin jalostuskelpoisia yhdistelmiä?

[Artsi]

Moro! Vastaan tähän vain yleisellä tasolla, en ota kantaa suositusten raja-arvoihin, enkä ole pohjanpystykorvien asiantuntija
Mielestäni jos määritellään jotkut suosituksen raja-arvot niin niissä olisi sitten pysyttävä. Ollaan vaarallisilla vesillä jos suosituksia aletaan antamaan niistä ohi vaikka kyseessä olisi kuinka hyvä yhdistelmä tahansa. Tällaisessa on aina mahdollisuus vääriin tulkintoihin, alkaa luultavasti tulla puheita että suosituksia jaetaan pärstäkertoimen perusteella jne. Ja yhden poikkeuksen tehtyään seuraavakin vaatii poikkeusta omalle kohdalleen. Eli jalostusneuvonnalta menee raja-arvojen antama tuki ja pahimmassa tapauksessa jopa uskottavuus.
Toinen asia on sitten se että onko välttämätöntä hakea aina "Jalostusneuvonnan suosittelema" leimaa yhdistelmälle jos yhdistelmä on kasvattajan mielestä niin hyvä että se kannattaa toteuttaa? Toki on paljon hyviä yhdistelmiä jotka eivät jostain syystä täytä jotain yksittäistä suosituksen vaatimaa kriteeriä. Ei tuossa mielestäni ole mitään kummallista. Ns. isossa kuvassa tuolla ei liene juurikaan merkitystä. Mutta sillä on että suosituskriteerit ovat JTO:n mukaisia ja niillä pyritään ohjamaan jalostusta tiettyyn suuntaan. Yksittäiset suosituksista poikkeavat yhdistelmät eivät romuta tuota "isoa kuvaa".

[jannek]

Jalostusneuvojilla on mahdollista harkinnan perusteella antaa suositus lievästi ylittyvän silmäriskin, polviriskin tai sukusiitoksen yhdistelmille, jos yhdistelmissä on muita ominaisuuksia jotka tekevät siitä muiden terveyskriteereiden, käyttöominaisuuksien tai harvinaisen sukulinjan perusteella keskimääräistä paremman tai jalostuspohjaa laajentavan.

Jarkon pyynnöstä kävin läpi noin 50 tämän nykyisen jalostusryhmän käsittelemää jalostuspyyntöä. Kolmessa tapauksessa sukusiitos on ollut yli 3% (7 -polveen).
a) 3,2% mutta samalla yhdistelmän epiluku oli yli suositusrajan. ei suositusta. kasvattajan toinen ehdotus täytti suosituksen.
b) 4,0% mutta samalla yhdistelmän silmäriski oli huomattavasti yli suositusrajan. ei suositusta
c) 3,5%, tätä urosta tarjosin itse hankalan taustan omaavalle nartulle. Lopulta löysimme matalalla sukusiitoksella olevan yhdistelmän, joka on nyt toteutettu.

niin kuin aiemmin kerroin liki kaikille koirille löytyy myös matalan sukusiitoksen yhdistelmiä järkevän matkan päästä.

Sukusiitoksesta lähempää tuleva vastaavan suuruinen sukusiitospsuus on yleisesti ottaen haitallisempaa kuin kauempaa tuleva. Lisäksi vakavaa sairautta ilmentäneen tai periyttäneen koiran linjaamista on pyrittävä suosituksissa minimoimaan, eli tällaisen koiran osuus sukusiitoksesta ei saisi nousta korkeaksi.

Kannattaa joka tapauksessa ottaa jalostusneuvontaan, jo pelkästään sen takia että ruotsalaisten koirien epitiedot eivät ole julkisia, samoin kuin jalostusneuvonnan tiedossa on todennäköisesti epileptisiä koiria joita ei ole vielä saatu luokiteltua.

Äiti Fortunan suuri arpapeli heittää haastetta jalostustyölle, todennäköisyyslaskennalla voimme vain ennustaa. Ja ennustaminen on hankalaa, erityisesti tulevaisuuden.

t Janne

[Marseljeesi]

Kiitokset Artsille ja Jannelle vastauksista.