Pohjiksen riistaverisyys??

[Hilavitkutin]

Tässä on jo pitempään poltellu mettäkoiran laittamista. Ajattelin sitten kysästä apua. Haukkuuko teidän pohjiksenne lintua sekä hirviä? Onko tuo miten yleistä?

[Hemmo]

Otin .. siis sain Ukon tuossa helmikuun tienoilla ja ilokseni voin sanoa, että kyllä ainakin sain riistaverisen koiran. Eli toisin sanoen nyt on ollut haukussa kaikki hirven ja myyrän välillä, kuitenkin vielä nuori koira. Meilläpäin tuo lintujahti on vähän heikkoa, mutta pienpetoja kyllä riittää. Supeja on jo saatukin, mutta lintujen kanssa ei oikein onnistunut vielä..(eivät pysyneet haukussa) saattaa kyllä olla vika isännässäkin.
Mutta asiaan, omasta mielestäni sain kyllä todella mahtavan metsäkaverin ja on vielä hyväluonteinen kotona.. onhan tuo kaikki kengät järsiny..
Ainoa asia mikä harmittaa, on se, että en ottanut pohjista aikaisemmin.

[Powder]

Ittellä on 1,5 vuotias pohjis narttu. Aikaisempaa kokemusta pohjiksista ei ole joten kovin syvällä kokemuksen rintaäänellä en voi puhua. Mutta mitä meiän Ruutiin tulee niin on kyllä mielettömän riistaverinen. Kaikki metsässä liikkuva kelpaa. Sattuipa yhen kerran jopa sellanen tapahtuma että hieman kyselevässä haukussa oli naapuri kun satuttiin samoille jahtimaille Ketut, hirvet, linnut, jänikset, oravat ja tietenkin linnut haukutaan. Supeja ei meän seudulla onneksi kovin paljoa vielä ole joten en osaa sanoa miten niiden kanssa kävis... Todennäköisesti saisivat haukut nekin.

Me ollaan muutama lintu saatukin mutta ei ilmeisesti tarpeeksi koska jänikset kiinnostaa niin kovasti. Menipä viime viikonlopun linnunhaukkukoekin persiilleen jänishommien takia Eihän nuo jänisajotkaan sillai ole kauhean pahoja mutta turhaa niissä kuluu arvokasta aikaa ja energiaa. Ruutilla vielä on semmonen "paha tapa" että jos/kun se löytää jotkut mielenkiintoiset jäljet niin niitä ei sitten jätetä ennenkuin jälkien jättäjä on saatu selville.

Meidän Ruutissa ehkä parasta on että kotona se on niin kiltti ja rauhallinen. Kun kattelee tämän torkkuvan sohvalla omalla viltillään niin tuntuu että onko tuo mettäkoira ollenkaan. Mutta ootas kun tutkapanta otetaan esille niin johan alkaa tapahtua

Loppuun vielä pakolliset fraasit... Yksilöiden välillä on varmasti eroja niin pohjiksissa kuin kuin kaikissa muissakin roduissa.

[Hilavitkutin]

Itellä on Norjanharmaasta ja karhu koirista kokemuksia. Nyt tällä hetkellä on lapin koira itellä. Mut kiinnostas nyt saada monipuolinen metsästyskoira. Pohjista oon miettiny tosi paljon. Jos siitä sais hirvi ja lintu koiran ni ois tosi hyvä.

[sepedeus]

Ainoa asia mikä harmittaa, on se, että en ottanut pohjista aikaisemmin.

Sama täällä. Minulla on ollut nyt 6,5 vuotta pohjis.
Muutettuani Rovaniemelle, olin täällä 17 vuotta ilman koiraa!

ETTÄ SITÄ OSAA OLLA TYHMÄ, muuttaa maalta kaupunkiin ja valitsee väärin asunnon ja paikan.

Onneksi tulin järkiini, muutin sellaiseen asuinympäristöön johon koirakin sopii paremmin.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tuo koirani on riistaverinen, sen totesin viimeksi tänään.
On haukkunut muutaman kerran hirveäkin, mutta kun se ei ole minun laji, niin ei ole ollut lupaa ampua.

[Risu]

Mielenkiinnosta kyselen,että minkä ikäisenä teillä on pohjikset ensimmäisen kerran haukkuneet lintua? Meillä on kasvamassa puolen vuoden ikäinen pohjisnarttu ja vielä ei ole haukkua tullut, kiinnostusta on kyllä lintujen perään. Mies alkaa jo stressaamaan, kun ei haukkua kuulu, mutta minä oon yrittäny toppuutella,ettei kannata hätäillä vielä, kun aika nuori neitihän tuo Risu vielä on

Muuten, täytyy kehua pohjiksen luonnetta noin perhekoirana. On kyllä niin sosiaalinen tapaus Ja yllättävän helppo ollu opettaa tavoillekin, luulin paljon itsepäisemmäksikin. Onpa Risu päässyt korvaamaan toista koiraani TOKO-treeneihinkin ja pätevä tokoilija oli. Eli yhteenvetona voin todeta, että pohjis on mainio toveri kaikkeen ja oon kyllä ollu enemmän kuin tyytyväinen,että päädyttiin metsästyskoiraroduista juuri pohjanpystykorvaan.

[Hemmo]

Ei kannata vielä hermostua, Ukko on 11 kk ja näytti kans alkuun, että enemmän kiinnostaa juosta perässä ja kun ei kiinni saa, ni antaa mennä.. Nyt on jo tullut elkeitä, kun on alkanut "hiukan" tuo pentumaisuus rauhoittumaan.